Posts tagged “YAD

Provinssi 2018

Voi juku mikä reissu takana! Oltiin viime viikolla Provinssissa 28.-30.6.2018. 40 vuotta täyttävä festari veti kuulemani mukaan yli 70 000 kävijää alueelleen, eikä se mikään ihme ole viihtyisän, hyvin järjestetyn tapahtuman sekä monipuolisen artistikattauksen vuoksi! Lähdettiin keskiviikkona 27.6. Jyväskylän toimistolta kohti Ilmajokea, jossa majoituimme ihanalla Seppälän Nuorisotalolla!! 🙂 Ekana iltana käytiin kaupassa ostamassa sapuskat, kahvit sun muut, ja laitettiin majotusasiat kondikseen. Torstaina suunnattiinkin sitten aamupäivällä kohti Provinssia! Mahtavaan fesuporukkaamme kuului festarivastaava Eetun lisäksi Janne, Jenna, Jenni, Joni (hirveesti jiillä alakavia), Saara, Tanja sekä Teemu.

Teltta pystytettiin lähelle narikkaa, ennen turvatarkastusportteja. Eli sellaiselle alueelle minne pääsee vain rannekkeella, mutta muuten voi vielä chillailla vähän vapaammin, ja itseasiassa tosi moni leiriytyikin vielä nurmikolle siinä ennen alueelle menemistä. Torstain keli ei meitä enää alkuillasta niin suosinut, mutta ei me annettu sen haitata meininkiä, olihan meillä kuitenkin sadetakit ja monella myös kumpparit messissä.

Perjantaina keli oli onneks jo vähän parempi, ja sen huomas myös teltalla kävijöiden määrässä. Epäonnenpyörä oli näilläkin festareilla selvästi suosituin ja vetovoimaisin ohjelmanumero! Huumetestejä ja myös muita keskusteluja teltalla tuli käytyä ihan kiitettävästi.

Lauantaina taisi olla kaikista eniten Provinssikävijöitä. Lauantaina ainakin allekirjoittanut teki eniten vesitatskoja teltalla käyneille. Kuskina menin muita edeltä nukkumaan majapaikalle jotta jaksoi aamulla lähteä ajamaan kohti Jyväskylää.

Sunnuntaiaamuna siivoiltiin majapaikka, syötiin aamupala ja pakattiin auto. Sitten vaan pakun nokka kohti Jyväskylää, Ähtärin ABC:n kautta. Väsynyttä porukkaa kyydissä mutta aika hemmetin hauska reissu takana! Kiitos kaikille että teitte reissusta näin ikimuistoisen ❤

 

– Jenni

Mainokset

Electric festival 3.-4.3.2017

Uusi festarivuosi avattu ekaa kertaa järjestetyillä Electric Festivaaleilla! 

Electric festival järjestettiin siis Helsingin Messukeskuksella 3.-4.3.2017 🙂
Me lähdettiin Sallan kanssa junalla Tamperetta kohti perjantaina aamusta, juna-asemalta käppäiltiin tampereen toimistolle, miitattiin Jenna ja Mira, pakattiin auto ja lähdettiin ajelemaan kohti Helsinkiä ja messukeskusta! Löydettiin itsemme oikeaan paikkaan muutaman U-käännöksen jälkeen, josta hallimestari tuli meille avaamaan ovet, kannettiin kamat sisään ja miitattiin Jaska joka tuli Keravalta julkisilla suoraan tapahtumapaikalle! Koottiin ständi ja kasattiin muutenkin piste kuntoon ja jäätiin oottelemaan tapahtuman alkua! 🙂

Niinkun kuvista näkyy niin meillä oli mukana kaiken näköstä härpäkettä ja somistetta lampuista neon-värisiin karvaviltteihin, tietty myös mukana kaikki mahdolliset aineinfokortit, sälät, huumetestit ja tarrat, vesitatskoja unohtamatta! 🙂

Perjantaina pisteellä ei ollut tungosta mutta silti saatiin hyviä keskusteluja aikaiseksi ja meillä oli mukavaa 🙂

Launtaina käytiin shoppailemassa jumbon prismassa kun löydettiin perille taas muutaman U-käännöksen jälkeen, sen jälkeen mentiin takas majoitukseen tekemään ruokaa ja syömään, jonka jälkeen otettiin suunnaksi helsingin messukeskus ja meidän piste. 🙂

Pisteellä kävi muutama ihminen enemmän lauantaina ja saatiin taas kivoja keskusteluja aikaseksi, tehtiin ite meidän pisteelle lappuja joissa luki että meiltä saa ilmasia korvatulppia (tekemällä huumetestin) ja osa luuli meitä infopisteeksi 😀

Festarit oli taas kerran mukavat ja oli kiva olla yhdessä taas porukalla! 🙂

Kiitos taas mahtavasta seurasta Sallalle, Jaakolle, Miralle ja Jennalle,

YADin kanssa hauskempaa ❤

dav

-Aino


Provinssi 2016

Provinssi 30.6-2.7.2016

YAD oli mukana taas kerran provinssissa, viikonlopusta ei fiilistä puuttunut, eikä sadekaan saanut lannistettua keltatakkista porukkaa.  Meitä lähti provinssiin 8 hengen porukka: Vaula, Jenna, Taneli, Katja, Salla, Petri, Jaakko ja minä eli Aino.

IMG_20160715_173411.jpg

Torstai-aamuna Jyväskylän toimistolla pakattiin kaikki (ainakin lähes kaikki) tavarat mukaan autoon ja lähdettiin kahdeksan aikoihin ajelemaan kohti Seinäjokea, Törnävänsaarta ja Provinssia. Seinäjoelle päästyämme käytiin viemässä tavarat majoituspaikkaan ja syötiin. Jonka jälkeen lähdettiin seikkailemaan ja hakemaan rannekkeita. Saavuimme muutamien mutkien kautta rannekkeet käsissämme vihdoinkin Provinssin alueelle, purimme auton ja kasattiin teltta pystyyn, pöytäliina oli unohtunut matkasta mutta seinälippu kävi siihen hommaan myös mainiosti. Saimme kuitenkin pisteen kasaan ja ihmisiä alkoi virrata alueelle sisään, osa ihmisistä tuli hyvinkin ennakkoluulottamasti pisteelle kyselemään että saako täällä tehdä huumetestiä ja yllättyikin positiivisesti keskustelusta. Osa olisi taas mielummin pissinyt purkkiin kuin jäänyt keskustelemaan meidän kanssamme. Huumetestit aiheuttivat puolin ja toisin sekä hyviä että huonoja ajatuksia. Pisteemme sijaitsi itäporteista sisään tullessa olevan aula-alueella, johon ihmiset jäivät istuskelemaan.

2016-07-03 02.52.10 1.jpg

Kävimme Petrin, Jaakon ja Jennan kanssa testaamassa myrskyvaroitus-peliä SPR:n pisteellä, selvittiin ulos ja aikaakin jäi vielä muutamia minuutteja. Sen jälkeen alkoikin pieni myrsky oikeasti. Myrskystä (Kaatosateesta) huolimatta saatiin tehtyä hyviä ja kivoja huumetestejä ja muutama ihminen siinä kaatosateessakin halusi tulla keskustelemaan meidän kanssa teltan ulkopuolellekkin.

received_301076926895079

Torstaina pisteellä käytiin paljon hyviä keskusteluja ja tehtiin huumetestejä, oli sekä huonoja että hyviä keskusteluja, mutta paljon enemmän niitä hyviä, ennakkoluuloista ja syyttelystä huolimatta suurin osa ihmisistä tuli kertomaan siitä että hyvää työtä tehdään.

Vesitatuoinnit oli menestys ja niitä tultiinkin hyvin usein kyselemään innostuneena pisteeltä.

Perjantaina herättiin majoituspaikasta yhdeksän aikoihin, syötiin aamiaista ja lähdettiin kaupan kautta seikkailemaan taas törnävänsaarta kohti, hyvällä säällä saattoi olla vaikutusta hyvään fiilikseen, alueella piste taas kuntoon ja sitten eikun huumetestejä tekemään, Perjantaina alueella oli jo muutama tuhatta ihmistä enemmän ja se lisäsi meidänkin teltalla vierailua, huumetestit jakoivat mielipiteitä lähes yhtä paljon kuin Antti Tuisku. Perjantaina useampi ihminen tuli kyselemään että mitäs me ollaan ja mistä tullaan. Vesitatskat oli kova hitti ja monella ihmisellä huumetestit herätti ajatuksia ja osalle tarttui myös esitteitä ja muita matskuja mukaan, muutamat tuli myös ostamaan meiltä haalarimerkkejä ja pinssejä. 👍

Lauantaina sää ja fiilis oli mahtava! Pääpäivä ja festareilla oli sitten jo huomattavasti enemmän ihmisiä, varmaan semmoise kymmenen tuhatta enemmän! Sen kyllä huomasi myös meidän pisteellä ja vessajonoissa. Muutamia ihmisiä edelliseltä päivältäkin tuli moikkaamaan meitä pisteelle ja tekemään uudet huumetestit eri aiheista.Välissä kerkesimme käydä myös katsomassa muutamaa artistia, mutta itse tyhmänä unohdin sekä lippiksen että vesipullon porttien väärälle puolelle ja hommasin auringonpistoksen tai nestehukan itselleni. Alueella oli hieman ahdasta liikkua ja muutaman kerran meinattiin kompastuakin ihmisten jalkoihin.Pääesiintyjänä isolla lavalla oli Rammstein ja fiilis oli katossa!

Processed with VSCO

Viikonlopun saldona tyytyväinen, mutta väsynyt ja onnellinen porukka.  Yksi auringonpistos, taikka nestehukka, hyvää ruokaa, mahtava porukka, paljon hyviä keskusteluita ja kohtaamisia, ennakkoluulojen muuttamista ja hyvää palautetta. Kiitos kaikille ketä oli mukana ja jos ikinä mietit kannattaako lähteä YADin mukana festareille, niin todellakin kannattaa!:)

Meidän porukka hitsautui nopeasti yhteen ja fiilis oli hyvä ja avoin koko festivaalien ajan!

Kiitos YAD perhe ❤


Kesä 2014

Yadin festarikesä mallia 2014 on festaroitu loppuun. Loistavat festarimeiningit alkoivat jo kesäkuussa ja päättyivät syyskuun alussa vietettyyn purkuviikonloppuun rauhallisissa mökkimaisemissa. Näiden lämpimien kuukausien ja vähemmän lämpöisen kesäkuun väliin on mahtunut vaikka minkälaista tapahtumaa.

Tänä kesänä YADin infopisteeseen pystyi törmäämään yhteensä 14 festarilla ympäri suomea. Kesä aloitettiin mukavasti festaroimalla Kivenlahti Rockissa Espoossa ja South Parkissa Tampereella. Näitä ennen oli kuitenkin festarikesää keretty lämmittelemään Jyväskylän omilla festareilla, Yläkaupungin yössä ja Makkara Rockissa. Festarikesä päätettiin taas mukavasti Lutakon omiin festareihin, Lutakon Liekkeihin.

lutakko 1

Lutakon liekkien infopiste

Mukana tänä kesänä oli vanhojen YADilaisten lisäksi suuri määrä uusia ja innokkaita YADilaisia. Tänäkin kesänä oli erittäin mukavaa tutustua uusiin vapaaehtoisiin!

Vaikka kesä sujui pääpiirteittäin erittäin hyvin, ei ongelmilta vältytty. Suurimpia murheita tänä kesänä aiheutti Kuopio Rockiin majoituksen saaminen. Jo hyvissä ajoissa alkukesästä saimme varattua Kuopio Rockin porukalle suloisen mökin majoitukseksi, mutta muutamia päiviä ennen festareille lähtöä selvisi, että mökki sijaitseekin saaressa ja sinne olisi pitänyt soutaa keskellä yötä kaiken maailman kuutioiden kanssa. Se siitä mökistä sitten.
Onneksi fiksuna festarityönharjoittelijana keksin, että tuttuni oli juuri tuona kyseisenä festariviikonloppuna muuttamassa pois Kuopiosta. Kysäisinkin sitten hänen kämppäänsä lainaan yadilaisille viikonlopuksi. Onnea oli selkeästi matkassa ja saatiin nukkua festariporukan kanssa täysin tyhjässäja pimeässä muuton keskellä olevassa kämpässä! Onneksi tämän viikonlopun festariporukalla oli sen verran huumorintajua mukana, että majoitus kelpasi kaikille. Mielenkiintoisimman majoituksen titteli menee selkeästi tänä vuonna siis Kuopio Rockiin!

Kuopio Rockin vapaaehtoisia

Kuopio Rockin vapaaehtoisia

Mukava festarikesä päätettiin Toivakassa leirikalliolla pidettyyn purkuviikonloppuun, jossa rentouduttiin kesällä festareilla olleiden vapareiden kanssa luonnon keskellä päijänteen rannalla. Viikonloppuna käytiin läpi kesän festareita, kerättiin palautetta ja kehittämisideoita festarityöhön. Viikonloppuna myös valittiin tämän kesän festarijyrä.

IMG_1881

Purkuviikonlopun kauniit maisemat

Purkuviikonloppuna oli joustava aikataulu, joka mahdollisti bangin ja Yatzin pelaamisen pitkälle yöhön, saunomisen ja kaikenmaailman kuorintavoiteiden testaamisen, grillailun ja rentoutumisen. Viikonloppua varten olimme myös Tanelin kanssa keksineet jokaiselle paikalla olevalle oman salatehtävänsä. Jonkun piti hokeasanaa kurpitsa mahdollisimman paljon ja toisen piti innostua ja tuulettaa kuullessaan kyseisen sanan. Erään vapaaehtoisen tehtävä oli laittaa kiviä toisten kenkiin ja joku otti lähikuvia ihmisten korvista.

IMG_1843

Purkuviikonlopussa käytiin läpi mennyttä festarikesää.

Festarikesä oli kaikin puolin erittäin onnistunut. Niin kuin edellisinäkin kesinä, vaparit tekivät tästä kesästä loistavan! Kiitos teille! 🙂

-Eedit


JurassicRock 2014

Perjantaina 8.8 festaritiimimme suunnisti Kohti Mikkeliä Jurassic Rockiin. Jyväskylästä matkaan lähtivät allekirjoittanut, Eedit, Tilla ja Meri. Menomatkalle mahtui pieni jännitysmomentti, sillä auton jarrunestevalo alkoi palamaan kesken matkan. Pääsimme kuitenkin ehjinä perille ja myöhemmin illalla seuraamme liittyivät vielä Paavo ja Olli.

Kojumme sijaitsi festarialueen takaosassa ja vieressä oli teltta, jossa soi lähes jatkuvalla syötöllä discomusa ja se aiheutti hieman hankaluuksia keskustella asiakkaiden kanssa. Basson jumputtaessa vieressä ei yksinkertaisesti tahtonut kuulla juuri mitään ja niinpä tarrat ja vesitatskat tuntuivat olevan parempi vaihtoehto kuin keskustelut. Tatskat tuntuivat olevan erityisesti pisteellä käyneiden tyttöjen suosiossa ja niitä meni runsaasti. Ajoittain vieressä pauhannut discon jytinä aiheutti myös päänsärkyä.

Huumetestien suosituimmat aiheet olivat kohtuukäyttö sekä oma päihteidenkäyttö. Itselle ei varsinaisesti mikään keskustelu noussut mieleenpainuvimmaksi ylitse muiden. Voisin kuitenkin mainita tilanteen, jossa suunnilleen minun ikäinen nuori mies tuli pisteelle ja valitsi aihealueista kohdan ”Nuoret/alakouluikäiset”. ”Opiskelen nuorisoalaa, niin toi aihe kiinnostas!”. Jouduin hieman selventämään, ettei siinä kysytä nuorista, vaan siinä olevat kysymykset on tarkoitettu lähinnä nuoremmille pisteelle tulijoille. Olisiko huumetestejä kehiteltävä vielä vai oliko oma tehtävänantoni puutteellinen tai väärin tulkittava?

Majapaikkamme sijaitsi tällä kertaa Kattilansillan nuorisotalolla. Tässä vaiheessa jo kuudet aiemmat festarit takana ymmärrän, että festarimajoitus on aina festarimajoitus. Suihkutilat olivat talon päädyssä olevassa bändikämpässä ja vaikka itse soittajana olen nähnyt monenlaisia treenikämppiä, kauhistelin silti näkemääni. Sisään astuessa mieleeni heräsi vain yksi kysymys ”Voiko täällä oikeesti joku soittaa?”. En ole vielä koskaan nähnyt yhtä rähjäisen ja sotkuisen näköistä treenikämppää. Majapaikassamme häiritsi myös kuumuus ja oli vaikea saada nukutuksi, vaikka nukuin molempina öinä ikkunan vieressä ilman makuupussia.

Jurassic Rock oli minulle entuudestaan vieras festari ja olin kuullut vain puhuttavan siitä. Puheiden perusteella minulle oli muodostunut kuva suuresta ja massiivisesta festarista. Perille päästyä se kuva kuitenkin muuttui ja mietin mielessäni ”Tässäkö tää nyt on… oikeesti?”. Tunnelmaltaan tapahtuma oli kuitenkin varsin mukava ja tapahtuman koko ei lopulta ollut pettymys. Ensimmäisen päivän tunnelman omalta osaltani kruunasi jälleen kerran (ylläri?) Haloo Helsinki! ja tällä kertaa entistäkin suuremman pyrotekniikan ja ilotulitteiden kera.

Omalta osaltani tämä oli kesän viimeinen festari ja toivottavasti ensi vuonna nähdään taas samoissa merkeissä. Iso kiitos kaikille joiden mukana olen saanut olla! Teitte tästä kesästä ikimuistoisen. Keep on rock! 🙂

-Matti


Lutakko Liekeissä

Jaahas… Se olis sitten kesän vikat festarit vietetty hyvässä seurassa.
Ensimmäistä kertaa festarit järjestettiin kaksi päiväsenä.lutakko 1
Perjantaina startattiin Tampesterista Anteron kanssa kohti Jyväskylää, jossa meitä odotteli Eedit ja
Riikka. Perjantai sujui aika rauhallisissa merkeissä, pisteellä ei kovin paljon käynyt väkee. Mutta oli
mukava kuunnella ja seurailla ihmisiä, varsinkin kun yleisö sai käyttää katuliituja, niin oli hieno
seurailla minkälaisia piirustuksia sinne ilmestyi ja olihan se itsekin pakko mennä laittamaan
liitu”puu”merkki asfalttiin.

Lauantaina saimme joukkoomme Kirsin, jota perjantain tuurasi Riikka. Pisteellä kävi hieman enemmän porukkaa, kun perjantaina. Mutta mitään erikoisempia juttuja ei omalle kohdalle osunut.

Luppoajan me käytimme hyödyksi pelailemalla Yatzya ja pallonheittoa.
Itselläni tämä oli kolmas kesä mukana festareilla ja kolmas kerta mukana Lutakossa. Kyseinen
festari ei itselleni tarjoa oikein musiikillisesti mitään, mutta sen takia en sinne ole mennyt. VAAN selutakko 2
tunnelma ja seura tekee siitä parhaan lopetuksen kesän festareille.

 

 

Näihin tunnelmiin ja kuviin, ihanaa loppu vuotta kaikille mussuille :).

– Taru –


Pörinää Porisperessä!

Lähdettiin Jyväskylästä aamuvarhaisella, joten tulin yöksi Lutakkoon. Taneli ja Riikka olivat pakanneet edellisenä päivänä auton valmiiksi, joten aamusta ei tarvinnut enää kuin ottaa kylmälaukku ja kylmäkallet sekä hypätä kyytiin. Matka sujui oikein hyvin, Tampereelta otettiin lisää porukkaa matkaamme ja viimeisen, muttei vähäisimmän, poimimme Porin rautatieasemalta mukaamme.

Menimme heti kasaamaan infopisteettä festivaalialueelle. Siellä ”iloksemme” huomasimme olevamme jonkin sortin ampiaisfestivaalilla. Kaikkia nämä eivät toki häirinneet aivan yhtä paljon kuin allekirjoittanutta, mutta onneksi sain infopisteellä myös vertaistukea ampiaisia karkuun juoksemisessa. Opin myös, että kun keskittyy esimerkiksi flowerstickeillä leikkimiseen, niin ei häiriinny ampiaisista niin paljon. Myös infopisteellä ihmisten kanssa keskusteleminen auttoi.

IMG_1760

Vaikka olenkin ollut pitkään YADin toiminnassa, niin mukaan lähti monta minulle uutta naamaa. Todella mukavaa porukkaa, toivottavasti lähtevät vielä monille festareille YADin matkassa. Toki mukana oli myös aina yhtä ihania vanhoja tuttuja.YADin kautta olenkin saanut paljon kavereita vuosien varrella. Infopisteellä oli kohtalaisen rauhallista molempina päivinä, mutta ei se menoa häirinnyt. Lämmintä oli ja lauantaina kävimme Riikan kanssa myös uimassa aivan festivaalialueen ulkopuolella olevalla rannalla.

Esityksistä parhaiten jäi mieleen Flogging Mollyn keikka, jonne lähdin nostalgiamielessä tanssimaan. Kyseisen bändin kautta kun on tullut tutustuttua melko moneen ihmiseen noin kymmenen vuotta sitten. Aluksi meinasi näyttää vähän pahalta, kun ihmiset eivät tuntuneet oivaltavan, että tanssiminen oli se idea, mutta kyllä jäyhät suomalaisetkin lopulta lämpesivät. Keikan loppupuolella tanssin erään söpön pojan kanssa. Hän vaikutti keikan päätyttyä hiukan hämmentyneeltä, kun kerroin, että olen festareillaYADin kanssa, ”töissä”. Ei kuulemma näyttänyt menoa hidastavan!

-Veera


Qstock 2014

IMG_1698

YAD:n hurjaan Qstockin infopistecrew’hen kuului tänä vuonna Visa, Tilla, Meri, Saara, Jenni, Roosa (kiitos kuskiudesta!!), viime hetkellä mukaan saatu Tiina ja minä, Riikka, joka toimin vastaavana. Lähdimme matkaan uskollisella vuokrapakulla torstaiaamuna ja hyvin kulki. Matka oli pitkä ja hikinen, mutta päädyimme hikoilemaan hieman lisää, sillä majapaikastamme Puolivälikankaan nuokkarilta eli nutalta eli nuopparilta eli nuorisotalolta löytyi (sokeritoukkafarmin lisäksi) mukava liikuntasali, joten pitihän sitä päästä sähläil…sählyilemään. Olimme jo lopettamassa pelejä lämpöhalvauksen partaalla, kun löysin jännittävät pehmeät mailat. Luulimme, että niillä kuuluu hakata toista pelaajaa, mutta liikuntaneuvojamme Visa kertoi, että se olikin pallo, jota piti hakkaamaan. Ja pakkohan sitäkin oli testata tovi. (Peli oli nimeltään kaiketi Ball Bouncer. Suosittelen!)

Hikoilun jälkeen suunnattiin teltan pystytykseen ja sieltä uimaan. Onneksemme löydettiin maailman ihanin uimapaikka (ainakin yksi niistä), Nallikari. Jos ikinä käyt Oulun suunnalla, mene hyvä ihminen sinne!! Tuli suoritettua kunnon iltalenkki, kun käveli niin pitkälle, että vettä oli kaulaan saakka. Ja tietysti: matala ranta -> lämmintä vettä. Ah ❤ Ilta huipentui pelailuihin, etenkin Otsapokka oli hitti. Kyseessä siis arvaa sana –peli, jossa oli oikein pannat ja kortit, pelaaja laittoi sanan otsalleen katsomatta sitä, ja hän arvuutteli muilta sanaa. Ja muut saa vastata ”joo” tai ”ei” (ja vissiin myös ”joskus”, ”tavallaan”, ”jotkut”, ”ehkä jotkut joskus tekee niin”…) 😀 Huippukivaa. Tätä peliä jatkettiin ajomatkoilla, festareilla hiljaisempana aikana jne. Koitettiinpa arvuuttaa jopa meidän aineinfokortteja, toki niissä valikoima on aika suppea, eli arvaus kenties helpompaa.

Perjantai ja lauantai vietettiin lähinnä festarialueella, toki aamusin valmisteltiin ruoat ja itsemme kuntoon päivää varten. Melkein jokaiselle keikalle riitti meidän porukasta katselijaa, tosin taisi joku Keekki jäädä ihan yksin lavalle. Itse nautiskelin mm. SMG:sta, Kaija Koosta Ja Apulannasta (aivan mahtava keikka, yleisökin oli huippua!). Tehtiin vissiin tämän kesän kävijä- sekä huumetestienkat meidän kojulla, joten kyllä siinä ihan mukavasti vilinää riitti. Tavalliseen tapaan tietysti suurimmat väkijoukot saapuivat pisteelle, kun päivystämään jäi vain kaksi yadilaista 😀 Huumetestejä tehtiin kiitettävästi, syntyipä tämänkesäiseen tapaan yllättävän monta hyvää ”muuta keskusteluakin”. Nuo huumetestiksi kutsutut keskustelut, joissa on kysymysrunko valmiina asiakkaan valitsemasta aiheesta, ovat festarityömme pääasiallinen toimintatapa, mutta toki muunlaisiakin keskusteluja aina käydään. Merkkailemme aina keskustelujen kartoitus-lomakkeeseen jokaisen kävijän sen mukaan, onko hänen kanssaan tehty huumetesti ja jos on, niin mistä aiheesta, vai muu keskustelu, vai oliko kyseessä YAD:n esittely vai mitä. Se on kätevää paitsi vuosittaisen koonnin ja raportin tekemiseksi (esim. RAY:lle), myös koska siitä näkee helposti paljonko kävijöitä on festarittain ollut. Sunnuntaiaamuna sit siivoiltiin majapaikkaa vähän, pakattiin kimpsut ja kampsut autoon ja lähdettiin kohti kotia…

Itselläni jää yleensä joka festarilta pari keskustelua enemmän mieleen, koska niissä on huomannut onnistuneensa herättämään asiakkaassa uusia ajatuksia sekä auttanut häntä ajattelemaan asioita muistakin näkökulmista. Mehän emme ole festareilla osoittelemassa ketään sormella ja pakottamassa muuttumaan tai muuttamaan päihteidenkäyttötapojaan, vaan juurikin auttamassa ihmisiä ajattelemaan asioita monelta eri kannalta. Itse pyrin juuri siihen tuomalla keskusteluun erilaisia faktoja sekä yrittämällä kysyä oikeanlaisia kysymyksiä, jotka herättävät ihmisessä omia ajatuksia. Varmasti moni keskustelu jää aika pinnalliseksi ja turhaksikin, mutta on se vaan mahtavaa, kun huomaa oikeasti avanneensa toisen silmiä näkemään asioita laajemmin ja eripuolilta! Lisäksi ajattelen, ettei yksikään keskustelu ole turha, vaan aina voi oppia jotain; toisen ihmisen ajattelutavoista, omasta itsestään tai vaikkapa edes hieman paremmaksi kommunikoijaksi. Sillä tiedättehän, harjoitus tekee mestarin 🙂 Jos on kiinnostunut ihmisistä ja heidän elämäntarinoistaan ja erilaisista mielipiteistä tai sattuu tykkäämään väittelystä, suosittelen kokeilemaan YAD:n infopistehommia. Muun muassa noita asioita siellä pääsee kuulemaan/kokeilemaan. Lisäksi tietysti myös musiikista ja festarimeiningistä diggailu (selvinpäin) ovat oivallisia syitä pestautua mukaan YAD:n hommiin.

Vastaavana oleminen festareilla ei poikkea juurikaan vaparin hommista, mutta toki vastaavalla on ehkä suurempi vastuu hommien toimivuudesta. Vastaava soittelee porukan kasaan ja hoitaa matka- & majoitusasiat etukäteen. Lisäksi tietty vastaava hallinoi ruokarahoja ja aina yhtä kaoottista shoppailua jne. Ja huolehtii, että kaikilla on mukavaa, eli että infopisteellä on tarpeeksi väkeä aina, mutta myös, että kaikki muistavat syödä ja juoda ja käydä fiilistelemässä lempparibändejään tarpeeksi… Mutta kun on näin fiksua ja filmaattista porukkaa matkassa kuin 2014 Qstockissa, ei vastaavalle juurikaan jää sen enempiä hommia. Itse koitan vastaavana muistaa huolehtia kaikista, kuunnella ja arvostaa kaikkien mielipiteitä… Ja palautteista päätellen tällä kertaa se onnistuikin aika mainiosti. Mutta ennen kaikkea kiitos vapaaehtoisten meillä oli kaikilla oikein huikea Qstock-reissu tänä vuonna! Toivottavasti ensi vuonna uusiksi.

<3:lla Riikka


Suolirock 2014

Pieni Sumiaisista Suolahteen urbanisoitunut kyläfestari nimeltään Suolirock sai tänä vuonna neljästä yadilaisesta koostuvan poppoon kääntämään auton nokan kohti kaunista Ääneseutua.
IMG_3063
Suorassa aurinkopaisteessa kylpevälle festivaalialueelle teltan pystyyn saatuamme kätkeydyimme ainoaan varjoisaan paikkaan teltan nurkalle pelaamaan Unoa ja syömään suklaata. Portit aukesivat neljältä, ensimmäinen bändi aloitti musisoinnin puoli kuudelta, mutta hirveän suuresti nämä ajat eivät meihin vaikuttaneet. Alue tuntui pysyvän alati yhtä tyhjänä, lukuunottamatta tasaista ihmisvirtaa kaljakarsinan suuntaan. Teltallemme ei mitään suunnatonta ruuhkaa päässyt missään välissä syntymään, mutta tyystin huomaamatta keltainen telttamme ei voinut jäädä; olihan se alueen ainoita väripilkkuja.
Kuuntelimme punkkia, erään bändin ”omia Deep Purplen biisejä” sekä nimellään hilpeyttä aikaansaanutta Jesus Crüshler Supercar-yhtyettä, joka oli saapunut paikalle Ruotsista asti. Pääesiintyjänä toiminutta Dave Lindholmia emme jääneet kuuntelemaan, vaan kannoimme tavarat autoon ja lähdimme tienpäälle. Meno oli yadilaisille ominaisesti hieman levotonta, hirveän hauskaa ja todella mukavaa, yö oli kaunis ja liikenne rauhallista.
10524855_10152618543529758_862224099_n
Reissusta jäi itselle päällimmäisenä mieleen hyvä meininki, ja jo Jyväskylän päässä käyty keskustelu Vegemestan työntekijän kanssa. Itse festareilla emme oikeen kohderyhmäämme tavoittaneet, mutta ei tämä missään tapauksessa hukkareissuksi jäänyt; olimme kuitenkin paikalla näyttämässä vaihtoehtoa kaljan kittaamiselle ja kotiin konttaamiselle.
– Helmi

Nummirock 2014 – juhannustaikoja selvin päin

Juhannusperinteitä löytyy paljon. Itselle on viime vuosina sellaiseksi muodostunut Nummirock-reissu YAD-porukalla. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus, tällä kertaa tosin lähdin matkaan ensimmäistä kertaa vastaavana.

Kuva

Retkikuntamme lähti matkaan jo torstaina Lutakon pihasta juhlallisen, pakun lastausalustalla pitämäni puheen jälkeen. Kävimme alueella pystyttämässä teltan ja ehdimme jopa katsella aloitusmeininkejä ennen kauppareissua. Ilta menikin toisiin tutustuessa ja ”nuopparin” liikuntasalia hyötykäyttäen. Illan päättäneen Bang!in jälkeen kävimme lepäämään seuraavien päivien koitoksia varten.

Kuva
Lähde säkin mukaan mahtavaan joukkoon!

Porukkaa kävi viikonlopun aikana pisteellämme kohtalaisen vähäisesti johtuen osaksi varmaankin hellerajoja rikkoneesta, noin 10 astetta plussan puolella keikkuneesta juhannussäästä. Infopisteemme sijaitsi kumminkin taas tutussa paikassa Inferno-lavan vieressä, joten Inferno-keikkoja ennen tai niiden jälkeen porukkaa virtasi pisteelle hyvissä määrin. Huumetestejä tuli tehtyä taas pitkän tauon jälkeen ja vaikka porukkaa kävi harvemmin, laatu korvasi määrän tässäkin tapauksessa. Luppoaika käytettiin kumminkin hyödyksi kaikenlaisilla pallopeleillä ja askarteluprojekteilla Myöskin teltan ohi kulkeneille ihmisille oli hyvä näyttää malliesimerkkiä hyvästä meiningistä kaikenlaisilla tanssiliikkeillä ja muilla hullutteluilla. Ja pitihän sitä myöskin käydä testaamassa järvivettäkin, joka itsessään oli kylmää mutta pisti veren kiertämään ja ajoi kylmän pois pitkäksi aikaa.

Kuva
Lyhytaikainen lemmikkimme Kuisma Sinkkone äitinsä kanssa

Viikonlopulta varmaan mieleenpainuvin kohtaaminen oli, kun kaksi tyyppiä iskeytyi pisteelle kovin vihaisella asenteella kärkkyen ”Miks te vihaatte huumeiden käyttäjiä?” Muutaman minuutin juttelun jälkeen samat kaksi tyyppiä lähtivät pisteeltä kiitellen monta kertaa, kuinka hyvää työtä teemme. Nämä tilanteet ovat aina mukavia, kun saa selventää ihmisille YAD:n kantoja ja hälventää ennakkoluuloja. Arvostan myös suuresti keskusteluja, joissa pääsee laajentamaan toisen osapuolen ajatusmaailmaa antamalla jonkun aivan uuden perspektiivin. Erään henkilön kanssa huumetestiä tehdessä aloimme pohtimaan, että antaako vanhempien alkoholinkäyttö sittenkään aina negatiivista esimerkkiä lapsille. Keskustelun aikana oli havaittavissa varsin mietteliästä leuanrapsutusta.

Kuva
Pakollinen perhepotretti

Yksi asia mikä erottaa Nummirockin muista perusfestareista on siellä vallitseva yhteisömäinen tunnelma. Lähes kaikki tuntuvat olevan samaa, mustanpuhuvaa perhettä ja tulee aina kotoisa fiilis kun esimerkiksi pitissä pyöriessä tuntemattomat ihmiset halaavat ja hymyilevät ihan vaan yhteisen kokemuksen ja keikalla riehumisen ilosta. Tähän kun lisätään YAD-porukan lämpö ja mahtava asenne hullutteluineen kaikkineen, ei juhannusta missään muualla haluaisikaan viettää. Ja sen takia sydän viekin Nummijärvelle vuodesta toiseen.
Festarijyrä kiittää kaikkia matkakumppaneita juhannuksesta ja suuntaa katseensa loppukesän reissuihin.

– Olli

Kuva