Archive for heinäkuu, 2016

Madafakin Pipefest!

13876417_10208081844857013_7829516256310685854_n
”He sanoivat normaalista festarimatkasta, ihan vain yhden vklopun verran…”

Perjantai aamuna klo 9.00 nähtiin Tampereen toimistolla porukalla, jossa pakattiin kimpsut ja kampsut autoon, jonka jälkeen nokka kohti Jämsää ja Pipefestiä. Junnut pelas automatkalla Pokémon GO:ta ja samalla koko porukalla jutut oli sen mukasia, että itteeni hieman (hyvällä) mietitytti mihin oon joutunut, kun en päässyt edes autosta pakenemaan.

Jämsään päästyä, ensiksi majapaikalle hakeen avaimet ja viemään omat tavarat. Jonka jälkeen festariauleelle, joka tyssäs jo porteilla. Piti löytää Matias, ja kukaanhan ei tiennyt kuka on Matias – ei me, eikä he. Ja kun nimenomaan Matiaksen piti meille paikka näyttää. No onneksi kuitenkin Matias löyty (mä olen ainoa meidän porukasta joka ei edelleenkään tiiä kuka Matias on) ja saatiin paikkamme. Piste pystyyn ja sit kauppaan ja ruuan tekoon! Ja pari ranneketta piti vaihtaa uusiin kun päästiin takasin alueelle.

13895490_10208081843896989_7922496721904793970_nFestarialueelle takaisin päästyttyä, todettiin että hyvin hiljanen festari. Ainakin päästiin alottamaan rennolla ilmapiirillä. Katseltiin mitä kukanenkin haluaa nähdä ja merkkailtiin sen mukaan artistin perään, kummallekin päivälle nimemme. Ihmisiä kävi välillä pyörähtämässä ja ihmettelemässä mitä me oikein teemme. Sain myös hyvien keskusteluiden ohella kehuja ensimmäistä kertaa tuntemattomalta mieheltä mun kiharasta tukasta. Päivä meni hyvin, vaikka välillä piti itse keksiä itselle tekemistä. Huojuva torni oli muutamiin kertoihin kovassa käytössä ja olihan keikkojakin kiva käydä kattomassa. Itselleni mieleen oli Kasmir (pusnam – nainen sä teet musta mustalaisen.. eiku tehäänkö vauvoja?) sekä Mikael Gabriel ja Roope Salmien & koirat (sain läpsyn, pus. Jos Roope kuulet, olet ihana.) oli kiva nähdä pikaisesti. Moni muukin sai arvostusta tämän päivän aikana, kuten esimerkiksi Mansesteri joka esiintyi areenalla. Illan aikana piti vielä saada joukkoomme vahvistusta, mutta tilanteen muututtua ei onnistunutkaan. Siinä samalla nähtiin myös rs&koirat keikkabussi, josta sattumoisin tän tekstin nimi juontaa.

13873051_10208081843336975_6716661059175170337_nLauantai aamulla oli herätys viimeistään klo 10.00. Aamupalat naamaan, ja ruuan tekoon ja pakkaamiseen. Jonka jälkeen festarialueelle odottaen, että jengiä olisi enemmän. Muutama ihminen enemmän kävi pisteellä vaihtamassa mielipiteitä ja ihmettelemässä, kun perjantaina. Keskustelut olivat itselleni ehkä hieman vaikeita, kun en ollut pitkään aikaan tehnyt. Infopisteilyn ohella päästiin kuitenkin jokainen katsomaan keikkoja ja arvostusta sai tältä päivältä Nikke Ankara, Aurora, Brädi, Jukka Poika ja Elastinen (Ela, jos kuulet, mihin jätit Hedbergin? Pusnau.). Mietimme myös illan aikana että olisimmeko lähteneet yötämyöten takaisin Tampereelle, mutta tapahtumajärjestäjä ja järkkärit oli sen verran mukavia, että pääsimme jo lähtemään yhteentoista mennessä pois kokonaan, joten päätimme vain purkaa infopisteen ja mennä nukkuun.

13895471_10208081843816987_6489487896658223379_nViikonlopun aikana taisi olla huumetestien aiheena monesti joko Oma kohtuukäyttö tai Huumeet ja maailmankauppa. Muutama keskustelu jäi itsellenikin mieleen, ehkä erityisemmin pariskunta joiden kanssa sain keskustelua hyvinkin laajasti, ja välillä ehkä aiheesta lipsuttiinkin. Taidettiin me uusia jäseniäkin saada mukaan, joka saa aina hyvän mielen. Oon edelleen sitä mieltä, kuin silloin lähtiessäni ensimmäistä kertaa YADin mukana festareille; Haluan tätä, että voin myös itse oppia paljon asioista. Ja samallahan sitä saa täytettä tylsään elämään ja hyviä tyyppejä ympärille. Suosittelen muillekin lämpimästi. Kiitos te ihanat yadilaiset ja kaikki muutkin. Rakkautta ❤

-Pinja/YAD ry vapaaehtoinen

”.. se muuttui ampiaisten hyökkäykseksi. Pakenimme.”

13681041_10208081843376976_1862969055077783020_n

Mainokset

Summer up 2016

Käytiin yadilaisten kannsa vähän näyttäytymässä summer upissa miten me osataan pitää hauskaa selvinpäin. Kahden päivän aikana meillä oli hyviä keskusteluja monia. Ensimmmäisenä päivänä se keli vähän verotti kävijöitä mutta onneksi kumminkin paikalla kävi ihmisiä moni tuli myös seuraavana päivänä jatkaa juttelua. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta festareilla yadilaisena mutta homman oppin nopeasti kun vanhat konkarit vähän autteli.

Tiinalla hyvä ohje

Tiinalla hyvä ohje

Summer upissahan meitä oli 6 tomeraa naista Jenna, Titta, Tilla, Tiina, Ellu ja Liisa eli siis mie, meistä kaks oli uutta mutta silti tuntui että siinä porukassa olisi ollu aina ja hauskaa oli kelistä huolimatta. Joidenkin keskusteluiden aikana tuli tunne että olisiko hän uusi yadilainen? Sain itse paljon posiitivistä palautetta hommastamme ja tsemppi toivotuksia jatkoa varten.

dav

Yleiset kysymykset mitkä esitettiin pisteellä oli ”pitääks mun ottaa tikkari suuhun?” tai ”jääks tästä kiinni?” se nauratti aina vähäsen vaikka kahden päivän aikana kysymys oli jo melko kuultu. Pisteillä meillä kävi myös järjestyksen valvojat ja poliisit jotka myös halusivat tehä huumetestin. Poliisit oli kyllä lepposia ja toivotteli onnea matkaan:).

Poliisitkin kävi vähän juttelemassa

Poliisitkin kävi vähän juttelemassa

Kiitos YAD kun otitte minut mukaan perheeseenne olette ihania kaikki ❤

– Liisa ❤ 🙂


Ilman viinaakin voidaan jutella

Yksi festariviikonloppu taas selvitty kotiin. Joukossamme oli tällä kerralla kahdeksan henkeä, joukkoon mahtui sekä uusia että vanhoja tekijöitä. Porukkamme oli muutoinkin monimuotoinen, etenkin musiikkimaun saralla. Musiikillista käännytystyötä saatettiinkin havaita viikonlopun aikana.

 

Viikonlopun aikana saimme havaita myös positiivisia asenteita pistettämme kohtaan. Juttusillemme uskaltauduttiin kännissä sekä selvin päin. Kävijöitä houkuttelivat tarrat ja tatuoinnit, ja lapsenomaista innostusta heräsi käviöijöiden kuullessa tuotteiden olevan ilmaisia. Niitä sai ottaa useammankin! Samoin laatikollinen pihalelujamme vetosi: vanhoja taitoja tultiin testaamaan ja uusia oppimaan. Jonglööratessa sai helposti juttureuraa, kun moni pysähtyi kysymään, saako kokeilla. Osa kysyjistä ei palloihin koskaan ollut ennen koskenut, osa oli tottuneita tekijöitä. Festareilla esiintyvä sirkustaiteilijakin pysähtyi juttelemaan. Jutustelut venyivät välillä pitkäksikin, järjestön esittelystä kuulumisiin.

 

Ilmaistuotteiden jälkeen eniten kävijöitä veti kylttimme: Tee huumetesti niin saat kortsun tai korvatulpat. Huumetesti-nimellä kulkevaa kyselyämme lähestyttiin neulojen pelossa sekä purkkiin pissimisen toivossa. “Mikä toi huumetesti on?” Oli varmaan viikonlopun kuulluin lause. “No vaikka toi oma päihteidenkäyttö” oli toinen, monen valitessa itselleen tutun sekä ajankohtaisen aiheen keskusteluun. Asenteet puun takaa tulevaan haastatteluun pysyivät monella positiivisena, ja välillä sattuneiden alkukovistelujenkin jälkeen keskustelu lähti usein syvällisempään pohdintaan. Jutut etenivät monesti kyselyn ulkopuolellekin, kokemusten jakamiseen sekä vertaistukeen, tai jopa täysin raiteiltaan muunmuassa arkipäivän puheenaiheisiin ja politiikkaan.

 

Sopivan rennon otteen sekä loistavan tiimin ansiosta ständi pysyi pystyssä ja viikonloppu sujui ilman suurempia ongelmia. Sunnuntai-illan väsynyt läppä karkoitti vain murto-osan kävijöistä.

 

Tässä vielä viikonloppu lukuina:

 

Ei yhtään haaveria

Ei yhtään sairaalatapausta

Ei yhtään allergiakohtausta

434 Kävijää pisteellä

151 Tehtyä huumetestiä

Aika monet kastuneet kengät

Yksi voitonriemuinen kumisaappaiden ostosretki (k-cittarissa oli kumpparit alennuksessa)

Yksi puhjennut kondomi (tapaus sattui puhallellessa kondomi-ilmapalloa. Tuotteidemme toimivuudesta festarikävijöiden käsissä meillä ei ole tietoa)

Yksi räjähtänyt kondomi. Tapauksesta ei lisätietoja.

Yksi epäilys holokaustia kohtaan

Varmaan kymmenen jonkkaopettajaa

Yhtä monta kännijonkkaajaa

Yksi kadonnut makuupussi

Yksi tienylityksestään selviytynyt kissa valtatiellä

Kahdeksan vapaaehtoista turvallisesti kotona.

 

 

Seikkailuntäyteistä kesää kaikille!

Tessaliina, YAD ry:n vapaaehtoinen


Provinssi 2016

Provinssi 30.6-2.7.2016

YAD oli mukana taas kerran provinssissa, viikonlopusta ei fiilistä puuttunut, eikä sadekaan saanut lannistettua keltatakkista porukkaa.  Meitä lähti provinssiin 8 hengen porukka: Vaula, Jenna, Taneli, Katja, Salla, Petri, Jaakko ja minä eli Aino.

IMG_20160715_173411.jpg

Torstai-aamuna Jyväskylän toimistolla pakattiin kaikki (ainakin lähes kaikki) tavarat mukaan autoon ja lähdettiin kahdeksan aikoihin ajelemaan kohti Seinäjokea, Törnävänsaarta ja Provinssia. Seinäjoelle päästyämme käytiin viemässä tavarat majoituspaikkaan ja syötiin. Jonka jälkeen lähdettiin seikkailemaan ja hakemaan rannekkeita. Saavuimme muutamien mutkien kautta rannekkeet käsissämme vihdoinkin Provinssin alueelle, purimme auton ja kasattiin teltta pystyyn, pöytäliina oli unohtunut matkasta mutta seinälippu kävi siihen hommaan myös mainiosti. Saimme kuitenkin pisteen kasaan ja ihmisiä alkoi virrata alueelle sisään, osa ihmisistä tuli hyvinkin ennakkoluulottamasti pisteelle kyselemään että saako täällä tehdä huumetestiä ja yllättyikin positiivisesti keskustelusta. Osa olisi taas mielummin pissinyt purkkiin kuin jäänyt keskustelemaan meidän kanssamme. Huumetestit aiheuttivat puolin ja toisin sekä hyviä että huonoja ajatuksia. Pisteemme sijaitsi itäporteista sisään tullessa olevan aula-alueella, johon ihmiset jäivät istuskelemaan.

2016-07-03 02.52.10 1.jpg

Kävimme Petrin, Jaakon ja Jennan kanssa testaamassa myrskyvaroitus-peliä SPR:n pisteellä, selvittiin ulos ja aikaakin jäi vielä muutamia minuutteja. Sen jälkeen alkoikin pieni myrsky oikeasti. Myrskystä (Kaatosateesta) huolimatta saatiin tehtyä hyviä ja kivoja huumetestejä ja muutama ihminen siinä kaatosateessakin halusi tulla keskustelemaan meidän kanssa teltan ulkopuolellekkin.

received_301076926895079

Torstaina pisteellä käytiin paljon hyviä keskusteluja ja tehtiin huumetestejä, oli sekä huonoja että hyviä keskusteluja, mutta paljon enemmän niitä hyviä, ennakkoluuloista ja syyttelystä huolimatta suurin osa ihmisistä tuli kertomaan siitä että hyvää työtä tehdään.

Vesitatuoinnit oli menestys ja niitä tultiinkin hyvin usein kyselemään innostuneena pisteeltä.

Perjantaina herättiin majoituspaikasta yhdeksän aikoihin, syötiin aamiaista ja lähdettiin kaupan kautta seikkailemaan taas törnävänsaarta kohti, hyvällä säällä saattoi olla vaikutusta hyvään fiilikseen, alueella piste taas kuntoon ja sitten eikun huumetestejä tekemään, Perjantaina alueella oli jo muutama tuhatta ihmistä enemmän ja se lisäsi meidänkin teltalla vierailua, huumetestit jakoivat mielipiteitä lähes yhtä paljon kuin Antti Tuisku. Perjantaina useampi ihminen tuli kyselemään että mitäs me ollaan ja mistä tullaan. Vesitatskat oli kova hitti ja monella ihmisellä huumetestit herätti ajatuksia ja osalle tarttui myös esitteitä ja muita matskuja mukaan, muutamat tuli myös ostamaan meiltä haalarimerkkejä ja pinssejä. 👍

Lauantaina sää ja fiilis oli mahtava! Pääpäivä ja festareilla oli sitten jo huomattavasti enemmän ihmisiä, varmaan semmoise kymmenen tuhatta enemmän! Sen kyllä huomasi myös meidän pisteellä ja vessajonoissa. Muutamia ihmisiä edelliseltä päivältäkin tuli moikkaamaan meitä pisteelle ja tekemään uudet huumetestit eri aiheista.Välissä kerkesimme käydä myös katsomassa muutamaa artistia, mutta itse tyhmänä unohdin sekä lippiksen että vesipullon porttien väärälle puolelle ja hommasin auringonpistoksen tai nestehukan itselleni. Alueella oli hieman ahdasta liikkua ja muutaman kerran meinattiin kompastuakin ihmisten jalkoihin.Pääesiintyjänä isolla lavalla oli Rammstein ja fiilis oli katossa!

Processed with VSCO

Viikonlopun saldona tyytyväinen, mutta väsynyt ja onnellinen porukka.  Yksi auringonpistos, taikka nestehukka, hyvää ruokaa, mahtava porukka, paljon hyviä keskusteluita ja kohtaamisia, ennakkoluulojen muuttamista ja hyvää palautetta. Kiitos kaikille ketä oli mukana ja jos ikinä mietit kannattaako lähteä YADin mukana festareille, niin todellakin kannattaa!:)

Meidän porukka hitsautui nopeasti yhteen ja fiilis oli hyvä ja avoin koko festivaalien ajan!

Kiitos YAD perhe ❤


PURPFLASH

13435325_1011760408944223_8160154893261015047_nKouvolassa järjestettävässä purpflash -festareilla vierailimme YAD porukalla johon kuului Kimi, Vaula, Jenna, Linda, Jelena ja Tilla eli minä. Festari oli yhden päivän mittainen, mutta lähdimme sinne jo perjantaina illalla. Sää ei oikeen suosinut festareilla, vettä tuli vähän väliä ja oli hieman viileää kokoajan. Onneksi matkassa oli sadetakit, vaikkei sade meitä hidastanutkaan.

13516450_10208717335324887_3969848663604072190_nVesitatuoinneista oli suosituin lintu joka komisti todella usean festivaalikävijän kaulaa. Usein joku jolla oli jo lintu kaulassa toi meidän teltalle muutaman jolla ei ollut ja pyysivät sitten saada lintu tatuoinnin kaulaan.

Jäimme illasta Vaulan kanssa teltalle kahden kun muut kävivät katsomassa Robinia. Ensin saimme vieraaksemme kaksi miestä joiden kanssa siinä juteltiin ja he hakivat tarroja sekä tatuoinnit. Kiittelivät kovasti ja toinen miehistä pyysi kättäni ottaakseen siitä kiinni, ja antoi suukon kädelleni. Sama toistui Vaulan kohdalla, juju oli vain siinä että kumpikaan ei saanut sitä suukkoa kädelleen vaan mies suukotti omaa kättään. Saapui myös nuori nainen jonka kanssa juttelimme pitkän tovin toiminnastamme ja hän vaikutti todella kiinnostuneelta. Luulempa että hänestä tulee vielä Yadilainen. Joukkoon mahtuu vielä!

Kuvat ja teksti Tilla Arisalo

13516726_10208717334364863_631779528646249702_n


Nummirock

13516602_745049658971199_3586081118459624970_n
Juhannusta edeltävä keskiviikko-ilta. Istun bussissa kotikaupungistani Tampereelta kohti Jyväskylää, ja YADin toimistoa. Kuukautta aikaisemmin oli samassa paikkaa festarikoulutus, jossa olin, ja koitin kuumeisesti valita itselleni vaihtoehtoja Provinssin ohelle, minne haluaisin. Selatessani tietokoneella vaihtoehtoja kuului vierestä, että ”lähde mun kans Nummeen, siellä on hyvät meiningit ja hyvää musaa”. Monena vuotena oli kaverit sinne pyydelleet, vaan raha ja aika ovat usein koituneet esteeksi. Laitoin toiveen, ja tulin valituksi mukaan saaden raitista ja mielekästä tekemistä yhdelle juhlalle, jonka muuten viettäisin luultavasti tylsemmissä merkeissä.

Saavuin toimistolle jossa oli jo Saana, festarivastaava, joka oli minut mukaan silloin houkutellut, sekä muutama muu kauempaa tullut. Melko pian käytiin nukkumaan iltapalan jälkeen, alakerrassa joku soitti tosin antaumuksella rumpuja. Aamulla noin yhdeksältä lähtö kohti Kauhajokea, jossa en ole ikinä ennen ollutkaan. Matkalla soi System of a Down, Turmion Kätilöt, Lordi ja muu raskaampi musiikki. Oli siistiä päästä Nummeen juhlavuonna, kunniakkaasti 30:s festarivuosi. Matkassa meni kolmisen tuntia pysähdyksellä Kiviselän Kievarissa Virroilla (siellä pihalla on Muumitalo! Sisään ei pääse, mutta söpö se on silti.)

Päästyämme perille yöpymispaikkaan, Nuorisitalo Räimiskään, pinkaisimme kauppaan ja tehtiin ruokaa. Sitten ruoka termareihin, nopea evästys ja kohti Nummijärveä, jonne oli 20 minuutin ajomatka. Rannekkeet portilta ja auto festarialueelle odottamaan ohjeistusta, missä infopisteemme tulisi olemaan.

13529198_745049592304539_2940927968966052491_nNoin tunnin verran odotimme autossa, että joku tuli kertomaan paikkamme, kävimme myös kysymässä asiasta koska puhelinten toiminta alkoi festarialueella heikentyä. Odottelu ei kuitenkaan haitannut, kun oli suoja sateelta ja rauhallinen olo muutenkin. Tähän oli myös osattu varautua ja tiedettiin, että kiirettä pitää siellä ja että kaikki tekevät parhaansa. Osoittautui, että meillä oli ehkä paras sijainti koko festareilla – kahden lavan välissä, ja Nummijärven uimaranta ihan lyhyen kävelyn päässä! Pystytettiin teltta nopeasti kasaan ja aloitettiin infopisteily. Sadekin lakkasi mukavasti.

Meidän pisteeltä jotkut kasvot muistettiin aikaisemmista vuosista ja vastaanotto oli hyvää, vaikka muutama itsepintainenkin väittelijä tuli poikkeamaan pisteellä. Tyynellä ja hermostumattomalla olemuksella uhoajat väistyivät, ja huumetestit kiinnostivat. Tein ensimmäisen vesitatskan, joka oli elämys sinänsä sekä itselle että sen saajalle.
Bändejä ehti nähdä testailun ja juttelun lomassa kivasti, sekä kuulla, kun lava oli niin lähellä. Ekana päivänä esiintyi enimmäkseen rauhallisempia yhtyeitä, keskiviikkona oli ollut jo jotain cover-yhtyeitä. Päivä 1 sujui leppoisasti. Pistettä suljettiin joskus puoli kahden maissa.

13537533_745049745637857_3064751792749688081_nPerjantaina oli black metal-painotteisempi päivä, se ”minun odottama päivä”’ . Festariväessäkin näkyi että tänään on synkempi päivä, joissain näkyi myös yhden tai kahden päivän alkoholisoituminen. Tapasin pari tuttavaa, jotka pyysivät nopealle morolle leirintäalueelle. Alueella oli paljon pisteellä käyneitä vesitatskan ottaneita, joita kiinnosti YADin toiminta, ja jotka halusivat kuulla paremmin YADista nyt kun ei ollut festarialueen hälinää. Kerroin tiivistetyn version ja ilmoittivat liittyvänsä jäseniksi netissä heti kun Nummi on ohi, muutama yritti ostaa netistä hupparia mutta yhteys ei toiminut. YADin kiinnostus oli positiivinen asia. Yksikin poika lähti vähän minun perässäni pisteelle ja hamstrasi paljon kortteja sekä tarroja ja sanoi arvostavansa sydämestään tekemäämme duunia. Ihmisten vilpitön kehuminen lisäsi hyvää fiilistä.

Keskustelua herätti paljon lääkekannabis, sekä kannabiksen tietynlainen demonisointi, korvaushoito, hoitoon pääsyn vaikeus ja omat kokemukset keskusteluissa, joita kävin. Jotkut ihmettelivät, miten jaksaa ja pystyy olla selvänä festareilla, että eikö ketuta yhtään? Ei minua ainakaan, sanoin. Festarointi on kivaa, mutta väsyttää kuitenkin jonkin verran. Sanoin myös että on kivempi herätä ilman darraa ja kirkkain muistikuvin. Jotkut kävivät myös pisteellä hakemassa festarivaimoa, jotkut kysymässä meiltä huumeita ja vettä. Myös joka kesäinen ”Sons of Alcohol” – poppoo kävi pisteellä ja tekivät haastattelunsa sekä huumetestin. Illalla omat yhtyeet aloittelivat, niistä rakkain oli Ajattara. Päivä 2 päättyi synkkiin säveliin väsyneenä mutta onnellisena.

13241248_1192628157415942_8948149250256869818_nPäivä 3, lauantai ja viimeinen päivä Nummen kauniissa miljöössä. Eilinen helle oli hellittänyt, ja kävin nopeasti uimassa kun ei juuri ollut mitään, mitä käydä katsomassa. Paitsi Martti Servo ja Napander, joka veti varmaan vuoden kovimman keikan ja yllättävimmän. Nummirockissa esiintyy joka vuosi.tällainen ”outolintu”, ja metalli kansa äityi letkajenkkaamaan, paritanssimaan sekä moshpittiin. Jopa wall of death nähtiin. Odotin, että Mayhemin tai Mardukin keikalla olisi ollut tällaista!
Martin jälkeen päivä sujui hiljaisen rauhassa, teltta pistettiin pois ennätysajassa ennen Mokoman ajoitusta ja käytiin katsomassa Nummen vikat esiintyjät. Festari päättyi Children of Bodomiin, pyroshow’n ja ilotulitusten loisteessa. Auto lähti kohti Kauhajokea, ja aamulla nopea aamupala ja kamat kasaan, auto liikkeelle ja kohti Jyväskylää. Kroppa oli hiukan pettää sunnuntaina, onneksi sain apteekista haettua rohtoja ja pääsin melko elävänä kotiin seitsemältä illalla. Festareilla oli tosi kivaa ja haluan ehdottomasti YADin messiin ensi vuonnakin, ja nimenomaan Nummeen! Tuntui kuin olisi ollut ”sukukokouksessa, omiensa luona” metallikansan keskuudessa. Kiitos yhdistykselle että pääsin mukaan, kiitos reilulle ja huolehtivaiselle Saanalle vastaavuudesta ja mukana olleille. STREITTINÄ FESTAREILLA!
Kiittää ja kuittaa Katja-Pupu