Pörinää Porisperessä!
Lähdettiin Jyväskylästä aamuvarhaisella, joten tulin yöksi Lutakkoon. Taneli ja Riikka olivat pakanneet edellisenä päivänä auton valmiiksi, joten aamusta ei tarvinnut enää kuin ottaa kylmälaukku ja kylmäkallet sekä hypätä kyytiin. Matka sujui oikein hyvin, Tampereelta otettiin lisää porukkaa matkaamme ja viimeisen, muttei vähäisimmän, poimimme Porin rautatieasemalta mukaamme.
Menimme heti kasaamaan infopisteettä festivaalialueelle. Siellä ”iloksemme” huomasimme olevamme jonkin sortin ampiaisfestivaalilla. Kaikkia nämä eivät toki häirinneet aivan yhtä paljon kuin allekirjoittanutta, mutta onneksi sain infopisteellä myös vertaistukea ampiaisia karkuun juoksemisessa. Opin myös, että kun keskittyy esimerkiksi flowerstickeillä leikkimiseen, niin ei häiriinny ampiaisista niin paljon. Myös infopisteellä ihmisten kanssa keskusteleminen auttoi.
Vaikka olenkin ollut pitkään YADin toiminnassa, niin mukaan lähti monta minulle uutta naamaa. Todella mukavaa porukkaa, toivottavasti lähtevät vielä monille festareille YADin matkassa. Toki mukana oli myös aina yhtä ihania vanhoja tuttuja.YADin kautta olenkin saanut paljon kavereita vuosien varrella. Infopisteellä oli kohtalaisen rauhallista molempina päivinä, mutta ei se menoa häirinnyt. Lämmintä oli ja lauantaina kävimme Riikan kanssa myös uimassa aivan festivaalialueen ulkopuolella olevalla rannalla.
Esityksistä parhaiten jäi mieleen Flogging Mollyn keikka, jonne lähdin nostalgiamielessä tanssimaan. Kyseisen bändin kautta kun on tullut tutustuttua melko moneen ihmiseen noin kymmenen vuotta sitten. Aluksi meinasi näyttää vähän pahalta, kun ihmiset eivät tuntuneet oivaltavan, että tanssiminen oli se idea, mutta kyllä jäyhät suomalaisetkin lopulta lämpesivät. Keikan loppupuolella tanssin erään söpön pojan kanssa. Hän vaikutti keikan päätyttyä hiukan hämmentyneeltä, kun kerroin, että olen festareillaYADin kanssa, ”töissä”. Ei kuulemma näyttänyt menoa hidastavan!
-Veera
Porispere!
Yhteiskuvaa Sex Pistolsin Glen Matlockin kanssa!
Kun minulta kysyttiin lähtisinkö Poriin rokkaamaan, vastasin välittömästi myöntävästi. Kaikki reissut YAD:n kanssa ovat olleet huikeita ja minulla sattui olemaan vapaa viikonloppu joten mielessäni ei käynyt kuinka järkevää on lähteä toiselle puolelle Suomea festareille. Minun osalta reissu kesti viisi yötä (toiset selvisivät kolmella) ja voin kertoa että nyt kotiin päästyäni olen täysin poikki mutta tyytyväinen.
Perjantaina alkupäivä oli hyvin pitkälti vesisadetta eikä infopisteellä käynyt kovinkaan paljon ihmisiä vaan festarikansa vietti aikaa sateensuojassa. Jurotimme siis koko seitsämän hengen porukka huput päässä teltassa aurinkoa odotellen. Iltaa kohti sade loppui ja ihmiset alkoivat kömpiä luolistaan myös meidän pisteelle eksyen. Innostuttiin sirkustelemaan lähes koko porukalla ja saatiin myös muu festarikansa kokeilemaan härveleitä. Ylpeänä voin kertoa että sain ensimmäistä kertaa diabolon pyörimään erään vanhan sirkuskoululaisen ja parin pikkuäijän neuvoilla!
Lauantaina ihmisiä kävi enemmän (tietysti varsinkin silloin kun olimme Titan kanssa kahdestaan pisteellä muiden riehuessa Stam1nan keikalla) ja ainakin itse sain aikaan paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Porisperessä pisteellä kävi lähinnä porukkaa joilla ei ollut oikein mitään mielipiteitä huumeista, toisaalta kaipaamiani haastavia keskusteluita syntyi vähemmän mutta toisaalta tällaisten ihmisten mielipiteisiin on ehkä helpompi vaikuttaa. Mikään keskustelu ei jäänyt minua vaivaamaan vaikka muutama uhmakas kettuilijakin pisteellä vieraili. Uskon että kaikki negatiivisilla fiiliksillä lähteneet (luultavasti seuraavaan aamuun mennessä koko keskustelun unohtaneet) keskustelijat olisivat muutamaa olutta aiemmin saaneet paljonkin uusia ajatuksia päähänsä ja tajunneet YAD:n olevan ihan cool juttu. 🙂
Vauhdikasta Lautasten pyörittelyä!
Ensimmäistä kertaa festareilla YAD:n kanssa olin vuonna 2007 ja joka vuosi sen jälkeen olen ainakin yhdet festarit käynyt infopisteilemässä. Joka festareiden myötä homma muuttuu mielekkäämmäksi ja siitä saa itse enemmän irti. Hienointa tässä työssä on kun saa oikeasti hyvän keskustelun aikaan ja ihmiset miettimään asioita tosissaan. Bonuksena saa uusia ystäviä, näkee huippu bändejä ja hyvää festari meininkiä. Vaikka kanssaihmiset usein kummastelevatkin festareilla selvinpäin oloamme, voin kertoa että tunnelma on joka reissulla ollut loistokas eikä kertaakaan ole ollut aamulla huono olo tai morkkis (ellei sitte liiasta suklaan syömisestä)!
Nähdään ensi kesänä!
– Siiri
yad infopisteillä 