Puntala-rock 2013
Puntalarock! Pelkkä festarin nimikin kolahtaa hyvin tälläisen pikkupunkkarin koppaan. Vaikka itselläni olikin jo kolmas vuosi vapaaehtoisena infopisteilijänä puntalassa, fiilikset eivät ole lopahtaneet vaan päinvastoin. Omasta mielestäni pienemmät festarit on muutenkin tunnelmallisempia. Lempäälässä on hyvä olla, punkki soi ja ihmiset on mukavia. Nii, ja siellähä pääsee tarvittaessa uimaanki!
Kuten aina YAD:n kanssa meillä oli tänäkin vuonna hyvä porukka. Essin kanssa lähettiin Jyväskylästä ajelemaan ja festaria lähestyttäessä otettiin lopunkin porukasta kyytiin. Puntalaan saapuessa infopiste nousi helposti pystyyn ja oltiin valmiina hyviin keskusteluihin. Ja kuten voi festarin kohdeyleisöstä päätellä niin mielipiteitä kyllä löytyikin. Punkkarit on hyviä tyyppejä ja hyviä keskusteluja saatiin aikaan. Etenkin kannabis puhutti paljon. Ja aina Jonkin verran ihmisiä ihmetyttää meidän päihteettömyys festareilla, vaikka loppujen lopuksi streittaushan on punk!
Itselleni parhaiten mieleen jäänyt keskustelu oli sellainen joka käytiin englanniksi. Oli hauskaa sopertaa järjestöstä ja sen aatteista englanniksi sitä äidinkielenään puhuvalle henkilölle. Järjestön nimi osuu aika vahvana englantilaisen silmään, Youth AGAINST Drugs. Siinä sitten selittelin että ei me olla käyttäjiä vastaan eikä haluta tuomita ketään. Halutaan kyseenalaistaa käyttö, halutaan fiksua keskustelua ja halutaan jakaa tietoa! Musta ainakin jäi tuntumaan että sain nämä hyvin kerrottua ja että keskustelu meni hyvin, siitä tunteestä seuraa yleensä hyvä mieli. Melko usein tuntuu että monilla käsitys järjestöstä on melko virheellinen, sitä suuremmalla syyllä onkin mukava päästä näitä ennakkoluuloja rikkomaan.
Oli myös huippua huomata että paikalla näkyi yadilaisten lisäksi muitakin tuttuja kasvoja edellisvuosilta joitten kanssa jutskailtiin paljon ja tutustuttiin lisää. Käytiin muunmuassa koko huumetesti lärpäki lävitse ja juttua riitti vielä senkin jälkeen. Muitakin huikeita persoonia päästiin tapaamaan ja kiitos tästä heille. Yöpyminen tapahtui tälläkertaa YADilaisten kotona kissojen keskuudessa. Aamulla duunii ja illalla pörröeliöiden luo. Iso kiitos majoittajille! Mokkapalat oli hyviä.
Vaikka bändejä ei tullukkaan tälläkertaa hirmupaljoa katottua niin reissu oli kyllä täyden kympin arvonen. Lämpimät kelit ja meidän oma porukka mahdollisti sen. Matskua jaettiin paljon ja huumetestejä tehtiin. Fiilikset on huipussa ja se on varmaa että mä olen ensivuonnakin Puntalassa. Kiitos ja kumarrus kaikelle.
– Taneli
Tammerfest 19.7.-20.7.
Festarit jotka sanottomaksi teki? Minut ainakin.
Pohdin vieläkin, mitä kirjottaisin.
Kaikken kaikkiaan ehkä parhaimmat Tammerfestit,
mitä on ollut muutamaan vuoteen.
Vaikka 4 päivän festit jäikin 2 päivän festeiksi,
silti oli hienoo olla mukana.
Suurin osa jäi YADin toimistolle yöksi,
paitsi minä(Pinja) joka meni siskon luo yöksi.
Ruokapuoli päätettiin jo hyvissä ajoin ja kauppareissu tehtiin perjantai aamuna,
jotta ei tulisi kamalan kiire sen suhteen.
Ruoka oli älyhyvää, vaikka eihän sitäkään tainnu kaikki syödä.
Festarialue tuntui myöskin tälläkertaa jotenkin paremmalta.
Saatiin parempi paikka Ratinanniemestä kun mitä viime vuonna.
Tälläkertaa ei oltu ns. yksinäisyydessä, ja sen vuoksi porukkaa kävi erittäin hyvin ja keskusteluitakin saatiin hyvin aikaiseksi. Huumetestit olivat erityisen kiinnostavat.
Ja pari uutta jäsentäkin saatiin, joka mielestäni oli hyvä saavutus.
Esiintyjät olivat tosi hyviä ja jokainen veti kyllä erinomaiset setit.
Ei voi muuta sanoa.
Cheek oli mahtava, vaikka sadettakin tuli kovaa tahtia.
Stellan viimenen Tampereen keikka myös jotain hienoa.
Irina on myöskin hieno nainen.
Eput ja Popeda osaa hommansa Tamperelaisittain ainakin.
Jonne Aaron oli omasta mielestäni ihana.
Kaiken tämän ohessa tuli yksi iskuyrityskin, vaikka taisihan se jäädä hieman keskeneräiseksi miehen puolelta.
Noo.. Kaiken puolin oli hieno reissu, mahtava porukka ja hyvä meininki!
Twisteriä ja Frisbeetä pelatiin. Ja muita YADin härveleitä kokeiltiin.
Kiitos koko porukalle omasta puolestani hienosta ja tunteikkaasta Tammerfesteistä!
Oli muuten hienoo tällein sekakäyttäjänä(sekamehu)!
– Pinja
Ilosaarirock 2013

YADin infopiste kohosi tänä viikonloppuna Joensuuhun, lokkien asuttamalle ja festarikansan ylistämälle Laulurinteelle. Ilosaarirock on tämä tunnettu festari, eri hippien lisäksi erityisesti sen monipuolisesta musiikkitarjonnasta, jonka mukana paikalle pyyhältävät monenlaiset maailmankansalaiset ympäri maaseutuja. Järjestöjä meidän lisäksi oli esillä kattavasti aseistakieltäytyjistä eläinoikeusjärjestöihin, joiden telttojen alta paljastui paljon tuttuja kasvoja sekä uusia tuttavuuksia!
Keskustelimme festariyleisön kanssa niin päihteistä kuin satunnaisesti muistakin maailman menoista. Olemmehan festareilla viettämässä aikaa päihteettömästi, joka on monelle festarikävijälle melko vieras ajatus. Selvinpäin on mieluista käydä ajatuksenvaihtoa ihmisten kanssa, ja infopisteemme tarjoaakin mahdollisuuden tulla puhumaan rohkeasti kanssamme – yleensä päihteistä. Keskustelu taittui osaltani pääosin suomeksi, mutta innostuin jopa puhumaan ruotsia ja englantiakin tavatessani infoteltallamme kansainvälisiä festarivieraita!
Myös oman festaritiimimme kanssa pääsimme syvälliseen ajatustenvaihtoon viettäessämme aikaa yhdessä, ja oli mukava myös tutustua uusiin ihmisiin aina paremmin – joitain yadilaisia kun näkee vain kerran tai kaksi vuodessa, esimerkiksi festarityömme osalta! Festariveiraidenkin kanssa sai miettiä päihdekysymyksiä, ja heiltä on myös aina asiallista saada palautetta toiminnastamme – sekä ajatuksia toimintamme parantamiseksi että kiitosta tämän hetken valinnoistamme. Eräs infopisteellemme tullut festarivieras puhuikin ehkäisevän päihdetyön tärkeydestä hänen mielestään, jollaisia ajatuksia on aina mahtava kuulla!
Infopisteellä meininki oli pääosin rakentavaa ja hedelmällistä. Toki muutamaan kymmeneen tuhanteen festarikävijään mahtuu jos jonkinlaista sukankuluttajaa, mutta nähdäkseni infopisteellä vältyttiin ikävemmiltä kohtaamisilta.
Erityisesti infopisteeltä jäi mieleen festarikävijä, joka halusi kerätä huumekortteja kaikista niistä huumeista, joita hän käytti/oli käyttänyt. Hän sitten keräsi koko sarjan (kannabis, kokaiini, heroiini, ekstaasi, gamma, lakka, psykedeelit, amfetamiini, yrttihuumeet, MDPV, synteettiset designhuumeet, alkoholi ja tupakka). Ainoastaan opiaatit-korttia hän ei ottanut, koska opiaatit ovat kuulemma ”paskaa” ja tuhoavat aivot. Keskustelun lähtökohdat tuntuivat aika haasteellisilta ottaen huomioon kävijän tuhdin päihtyneisyyden, mutta lyhyeksi jäänyt keskustelu oli kuitenkin yllättävän hedelmällinen.
Toinen mieleen jäänyt kohtaaminen Ilosaaressa oli AKL:n (Aseistakieltäytyjäliitto) teltalla, jossa käytiin ensin pitkä ja hyvä keskustelu aseistakieltäytymisestä ja siihen liittyvistä teemoista. Ohi mennen mainitsin, että olen itse festareilla pitämässä YAD:in infopistettä. Keskustelijoiden asenteet itseäni kohtaan muuttuivat välittömästi hieman kyynisiksi ja ennakkoluuloisiksi. Selvisikin, etteivät he tienneet YAD:in toiminnasta muuta kuin nimen Youth against drugs, jonka seurauksena ovat kiertäneet aina järjestön kaukaa. Oli hyvä päästä purkamaan ennakkoluuloja, sillä YAD:in toimintaan liittyy edelleen paljon vääriä käsityksiä. Keskustelijoille tuli täysin yllätyksenä, ettemme haluakaan leimata tai syyllistää kaikkia huumeiden käyttäjiä tai koventaa päihderangaistuksia entisestään.
Kaiken kaikkiaan Ilosaarirockista jäi erittäin hyvä maku suuhun. Keskusteluja käytiin runsaasti, tatuointeja tehtiin toista sataa ja tarroja jaettiin iso laatikollinen. Yllättävän paljon ihmisiä tuli myös täysin selvinpäin teltalle kehumaan työtämme ja osoittamaan kannustuksena päihteettömälle elämäntavalle. Se lämmittää mieltä!
Miio & Visa
YADin matkassa Lahden Summer Upissa
Lahteen lähtiessäni kertasin tilanteen mielessäni: Lahti kohosi gansterikaupunkina täynnä kebab kioskeja ja vireää hiphop -kulttuuria. Odotettavissa oli jylhien kivitalojen peittämää keskustaa ja kaunis satama, jonka kupeeseen oli pystytetty sotilasalueen tarkkuudella festivaalialue. Tavoite oli toteuttaa YAD:n infopistetyötä parhaalla mahdollisella meiningillä. Itselleni muodostunut motto oli: vähän, mutta laadulla. Pyörä on keksitty, joten mitään vallankumousta en ollut tekemässä. Pikemminkin kohtaamaassa ihmisiä ja herättämässä päihdekriittisiä ajatuksia. Sinänsä aika vallankumouksellista. Tällaisella oletusasetuksella lähdettiin kohti Summer Wazzappia.
Aurinkoisen kelit hellivät viikonloppua. Paikalle ilmaannuttiin jo päivää aikaisemmin ja useammasta ilmansuunnasta. Jyväskylästä paikalle saapui Miion johtama iskuryhmä, joka suoritti tiedusteluretken ja kartoitti festivaalialueen ja majoitusalueen. Muut saapuivat porrastettuna kakkosaaltona perinteisten junanvaihtopanikointien siivittelemänä. Majoituspaikkana toimiva Lahden nuorisotalo Plaza muistutti ylhäistä kivilinnaa.
Festivaalialueelle päästyämme päräytimme homman käyntiin hyvällä sykkeellä. Järjestelyt paikan päällä olivat kuin entisen Nokian insinöörin suunnittelemat. Myös ryhmämme toimi alusta alkaen sveitsiläisen linkkuveitsen varmuudella. Kaikki löysivät oman juttunsa, hääräten ensin infopisteellä, ja myöhemmin hymyillen jutellen ihmisille. Otin välittömästi kontaktia ja tein kymmeniä ja taas kymmeniä huumetestejä. Keskityin kyselemään ja keskustelemaan. Työnjaoksi muodostui naispuolisille tatuointipainotteisempi duuni, jota sai tehdä aivan käsittämättömällä tahdilla. Jonoa oli jatkuvasti, koko päivän. Miion multitaskin ulottui tällä kertaa kaikenlaisen jonkkauksen ohella myös takakierrevoltteihin.
Alue oli hienosti suunniteltu aivan toisen festivaalilavan viereen. Telttamme vieressä toimi nuorisopalveluiden johtokeskus, josta sai kahvia ja mehua. Vastapäätä oli asennettabussi, vieressä seksuaalikampanjan piste, DJ teltta, jossa oli tanssiworkshoppeja sekä parkourhenkinen kiipelykehikko ja Bmx rata. Nuorilla riitti intoa tulla juttelemaan lähes jatkuvalla syötöllä. Vapariporukalla riitti virtaa kuin pienellä voimalalla ja mikäpäs tuollaisella kattauksella toimiessa. Ajoittain toisessa korvassa soi DJ teltan hiphop remixit, toisessa lava-artistin rähinä, edessä pomppi teinejä ja toisessa silmäkulmassa lenteli bmx pyöriä. Tunnelma oli lievästi sanoen villiä.
Aivan oma lukunsa oli tietysti esintyvät artistit, joita jokainen kävi hyvän yhteisymmäryksen ja demokratian siivittämä katselemassa.
Näillä mentiin, ja mennään uudestaan. Hyviä festivaalikesän jatkoja YAD:n väelle. Kun ymmärtää miten hyvää työtä tämän puitteissa voi tehdä, raskaatkin koettelemukset on helppo kestää.
T. Janne K
Uuden YADilaisen näkökulma:
Lähdin alkumatkaan epävarmana mutta uteliaana ja jännittyneenä. Ehkä hieman pelokkaanakin, mutta kuitenkin innoissani! Olin kuullut huhua, että nämä YAD:n festarireissut olivat hauskoja, rentoja ja ikimuistoisia ja kaupan päälle saisin vielä uusia kavereitakin! Aluksi kyselin, tarkkailin ja utelin. Muut tiimiläiset olivat avuliaita ja ystävällisiä, joten kun kysyin niin minulle vastattiin. Tällä tavoin epävarmuus ja jännitys saivat väistyä ja pian olinkin vetämässä huumetestejä (ei huumeita) itsevarmana ja rentona kuin vanha konkari (ei rokkari)! Reissu oli erittäin opettavainen ja täynnä naurua, tanssia, musiikkia ja ihania ihmisiä! Jäi semmonen fiilis, että tätähän voisi tehä myös ensi kesänä!
-Tiina