Nummirock 2014 – juhannustaikoja selvin päin
Juhannusperinteitä löytyy paljon. Itselle on viime vuosina sellaiseksi muodostunut Nummirock-reissu YAD-porukalla. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus, tällä kertaa tosin lähdin matkaan ensimmäistä kertaa vastaavana.
Retkikuntamme lähti matkaan jo torstaina Lutakon pihasta juhlallisen, pakun lastausalustalla pitämäni puheen jälkeen. Kävimme alueella pystyttämässä teltan ja ehdimme jopa katsella aloitusmeininkejä ennen kauppareissua. Ilta menikin toisiin tutustuessa ja ”nuopparin” liikuntasalia hyötykäyttäen. Illan päättäneen Bang!in jälkeen kävimme lepäämään seuraavien päivien koitoksia varten.
Lähde säkin mukaan mahtavaan joukkoon!
Porukkaa kävi viikonlopun aikana pisteellämme kohtalaisen vähäisesti johtuen osaksi varmaankin hellerajoja rikkoneesta, noin 10 astetta plussan puolella keikkuneesta juhannussäästä. Infopisteemme sijaitsi kumminkin taas tutussa paikassa Inferno-lavan vieressä, joten Inferno-keikkoja ennen tai niiden jälkeen porukkaa virtasi pisteelle hyvissä määrin. Huumetestejä tuli tehtyä taas pitkän tauon jälkeen ja vaikka porukkaa kävi harvemmin, laatu korvasi määrän tässäkin tapauksessa. Luppoaika käytettiin kumminkin hyödyksi kaikenlaisilla pallopeleillä ja askarteluprojekteilla Myöskin teltan ohi kulkeneille ihmisille oli hyvä näyttää malliesimerkkiä hyvästä meiningistä kaikenlaisilla tanssiliikkeillä ja muilla hullutteluilla. Ja pitihän sitä myöskin käydä testaamassa järvivettäkin, joka itsessään oli kylmää mutta pisti veren kiertämään ja ajoi kylmän pois pitkäksi aikaa.
Lyhytaikainen lemmikkimme Kuisma Sinkkone äitinsä kanssa
Viikonlopulta varmaan mieleenpainuvin kohtaaminen oli, kun kaksi tyyppiä iskeytyi pisteelle kovin vihaisella asenteella kärkkyen ”Miks te vihaatte huumeiden käyttäjiä?” Muutaman minuutin juttelun jälkeen samat kaksi tyyppiä lähtivät pisteeltä kiitellen monta kertaa, kuinka hyvää työtä teemme. Nämä tilanteet ovat aina mukavia, kun saa selventää ihmisille YAD:n kantoja ja hälventää ennakkoluuloja. Arvostan myös suuresti keskusteluja, joissa pääsee laajentamaan toisen osapuolen ajatusmaailmaa antamalla jonkun aivan uuden perspektiivin. Erään henkilön kanssa huumetestiä tehdessä aloimme pohtimaan, että antaako vanhempien alkoholinkäyttö sittenkään aina negatiivista esimerkkiä lapsille. Keskustelun aikana oli havaittavissa varsin mietteliästä leuanrapsutusta.
Pakollinen perhepotretti
Yksi asia mikä erottaa Nummirockin muista perusfestareista on siellä vallitseva yhteisömäinen tunnelma. Lähes kaikki tuntuvat olevan samaa, mustanpuhuvaa perhettä ja tulee aina kotoisa fiilis kun esimerkiksi pitissä pyöriessä tuntemattomat ihmiset halaavat ja hymyilevät ihan vaan yhteisen kokemuksen ja keikalla riehumisen ilosta. Tähän kun lisätään YAD-porukan lämpö ja mahtava asenne hullutteluineen kaikkineen, ei juhannusta missään muualla haluaisikaan viettää. Ja sen takia sydän viekin Nummijärvelle vuodesta toiseen.
Festarijyrä kiittää kaikkia matkakumppaneita juhannuksesta ja suuntaa katseensa loppukesän reissuihin.
– Olli
South Park 2014
Sauna Open Air-festivaalin päätyttyä konkurssiin, tilalle putkahti uusi Radio City South Park, rock-festivaali, joka avaa festarikesän Tampereella, sekä myös oman festarikesäni YAD:n kanssa, sillä kyseessä on ensimmäinen varsinainen kesäfestari, jossa toimin infopisteellä. Jännitys etukäteen oli siis kohtalaisen suuri. Kuitenkin laitoin itseni likoon ja lähdin toimimaan avoiminmielin muiden vapaaehtoisten kanssa. Eniten jännitin erityisesti huumetestien tekemistä ihmisille ja varsinkin ihmisten kohtaamista, mutta päätin toimia suoraan pelkojani päin, joten heti teltan pystytettyämme nappasin huumetestin käteeni ja lähdin testailemaan ihmisä, jotta se luonnistuisi mahdollisimman hyvin sitten jatkossa. Ensimmäisten testien jälkeen jännitys kuitenkin poistui ja aloin huomaamaan, että olen jännittänyt turhaan ja päinvastoin tein niitä todella mielelläni ja innoissani ihmisille, jotta saisimme aikaan keskustelua. Kuitenkin kovin nopeasti alkoi sataa vettä ja ihmisvirta tyrehtyi pariksi tunniksi, mutta jatkui heti sateen loputtua.
Kuulin muilta vapareilta, että pisteemme sijainti oli hyvässä paikassa, verrattuna missä se on ollut Sauna Open airin aikana, sillä aiemmin se on ollut festivaalialueen porttien ulkopuolella ja nyt se kuitenkin sijaitsi porttien sisällä, läpikulkumatkalla kojuja ja lavoja kohti.
Koska varsinkin ensimmäisenä päivänä keskityin tekemään huumetestejä, niin sain aikaiseksi varsin hyviä keskusteluja, mutta mieleenpainuvin lienee erään parikymppisen herran kanssa käyty keskustelu päihteettömyydestä, joka ei muutoinkaan ollut kovin suosittu aihe. Kyseinen herra kertoi kovasti kokemusta omasta päihteettömyydestään ja miten se on vaikuttanut lähipiiriin, erityisesti kaverisuhteisiin, kun muut kaverit ovat lähteneet käyttämään huumeita ja kuinka hän itse on seurannut vierestä, kun kavereiden asiat ovat menneet huonompaan suuntaan. Kerroin hänelle myös paljon YAD:n toiminnasta, sekä annoin esitteitä, koska vaikutti, että hän saattaisi olla kiinnostunut hyppäämään mukaan toimintaan.
Hauskinta festareilla oli erityisesti juuri huumetestit ja niiden luoma keskustelu. Pääsin myös nauttimaan yhtyeiden musiikista, erityisesti halusin kokea Skid Rown, sekä Europen, joka venytti keikkansa siten, että Final Countdown soitettiin vasta viimeisenä. Liiduilla tuli piirreltyä, tarroja- sekä vesitatuointeja meni myös paljon. Unohtamatta mahtavia vaparitovereita, joista tunsin ennestään melkein kaikki järjestön muiden tapahtumien kautta, paitsi festarivastaavamme. Tunsin itseni osaksi uutta yhteisöä ja sain hyvän pohjan YAD:in festarityölle, jossa aion ehdottomasti olla mukana tulevaisuudessa mahdollisimman paljon!
– Tomi, YAD vapaaehtoinen. 
Kivenlahti Rock ’14
Perjantaina 6.6 suuntana oli Espoo ja Kivenlahti Rock ’14 festarit. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti Roosan kanssa tavata toimistolla 7.40, pakata tavarat autoon ja lähteä kohti Espoota 8.00. Hommaan tuli kuitenkin pari muuttujaa.
Edellisenä päivänä Jaatisen autovuokraamolta soitettiin, että meidän varaama vuokra-auto on hajonnut ja joudumme hankkimaan jostain toisen auton. Saimme varattua auton Sixtiltä, mutta sen pääsi noutamaan vasta 8.00 jälkeen. Saimme pakattua kaikki mukaan lähtevät tavarat noin 8.30 mennessä ja pääsimme Roosan kanssa vihdoin lähtemään. Ajoimme Tampereen kautta, josta kyytiin lähti vielä kolme YADilaista (festarivastaava Ville sekä Tommi ja Visa). Olimme Festarialueella tuntia ennen kuin portit avattiin. Festarivastaava Ville soitti Kivenlahden yhteyshenkilölle, että olemme paikalla ja tiedusteli mihin voimme pystyttää kojun. Meille vastattiin tylysti, että meidän olisi pitänyt olla paikalla jo viimeistään 12.00, mutta siitä meille ei informoitu aikaisemmin. Jälleen siis tuli yksi muuttuja. Lipunmyyntipisteeltä saimme henkilökuntarannekkeet ja meitä ohjeistettiin pystyttämään koju piknikalueelle SPR-kojun vireen. Hetkenpäästä turvallisuusvastaava tuli tarkistamaan, että kaikki on kunnossa ja nyt vain jäimme odottamaan festarikävijöitä. Myöhemmin porukkaan liittyi myös Jenni, joka tuli paikalle töistä päästyään.
Ensimmäinen päivä sujui melko rauhallisesti ja meidän pisteellä oli ajoittain melko hiljaista. Huumetestien suosituin aihe oli kohtuukäyttö ja perjantain mieleenpainuvin keskustelu oli, kun asiakas kertoi käyttäneensä huumeita jo yli kymmenen vuotta ja suhtautui niihin hyvin neutraalisti ja piti niitä vaarattomina. Keskustelu oli kuitenkin molemmin puolin asiallista ja oli mielenkiintoista kuunnella hänen näkemyksiään huumeista omien kokemusten pohjalta. Kävijöitä riitti perjantain aikana 22. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi mukava fiilis, vaikka olisin toivonut hieman enemmän keskustelua pisteellä kävijöiden kanssa, sillä monia tuntui kiinnostavan ilmaiset tarrat enemmän kuin keskustelu.
Toisena festaripäivänä heräsimme aamulla noin 9.45 ja oli hyvin aikaa ennen kuin meidän piti olla festarialueella. Portit avautuivat 14.00 ja olimme paikalla noin 10 minuuttia ennen sitä.
Toinen päivä sujui edellistä paremmin, sää suosi festarikansaa ja kävijöitä YADin pisteelle kertyi lauantain aikana 59.
Lauantain kävijöistä parhaiten mieleen jäi mies, joka kertoi olevansa ensimmäistä kertaa selvin päin festareilla.
Oman päivän kruunasi kaksi suosikkibändiä Uriah Heep ja Haloo Helsinki!, jotka ehdin molemmat näkemään ja pääsin backstagella yhteiskuvaan Haloon kanssa. Paras festarikokemus, mitä minulla on tähän mennessä ollut.
Tästä on hyvä jatkaa seuraaville festareille. R.O.C.K.!!!!! 🙂
Matti M.
YADin harjoittelija.
Toukofest 2014
Keskiviikkona 28.5 pidimme infopistettä Hippoksella Toukofest 2014 tapahtumassa. Itselleni se oli ensimmäinen Toukofest, jossa olin mukana. Haasteellista päivästä teki, etten osannut yhtään ennakoida kuinka iso tapahtuma on ja kuinka paljon siellä olisi kävijöitä päivän aikana. Olimme paikalla aamulla noin klo 8.00 ja aloimme pystyttää infopistettä. Tässä vaiheessa pohdin, olinko varmasti muistanut pakata edellisenä päivänä kaiken tarvittavan mukaan. Järjestäjien puolesta meille oli luvattu infopisteelle pöytä, joka osoittautui niin isoksi, ettei se mahtunut kojun sisälle. Se ei kuitenkaan missään vaiheessa haitannut toimintaamme, sillä sijoitimme pöydän kojun eteen.
Kävijöitä riitti mukavasti päivän aikana ja tarrat menivät jälleen kuin kuumille kiville. Ajoittain meinasi iskeä pieni paniikki, mitä jos materiaali loppuu kesken. Aineinfokortteja oli mukana varsin rajallisesti, mutta niitä hakivat lähinnä vain opettajat. Korteista saimmekin paljon kehuja niiden selkeyden vuoksi ja eräs terveystiedon opettaja sanoi käyttävänsä niitä opetusmateriaalina jatkossa. Varsinaista keskustelua olisin toivonut hieman enemmän ja avoimuutta pisteellä käyneiltä nuorilta. Huumetestiin vastanneilla suosituin aihe oli huumeet ja rikollisuus. Ilmaiset tarrat tuntuivat olevan kova vetonaula nuorille ja huumetestiin osallistujat jäivät kovin vähälle.
Kokemuksena päivä kuitenkin antoi hyvän pohjan tuleville kesän festareille ja odotan innolla, miten suoriudun festareilla. Jännitys on kova, mutta uskon suoriutuvani hyvin.
Matti M.
YADin harjoittelija
yad infopisteillä 