Archive for elokuu, 2016

Me yhdessä roihutaan, Roihu 22-24.7

IMG_20160723_093943
Ensimmäinen kerta infopisteellä. Ensimmäinen kerta partioleirillä. Ensimmäistä kertaa teltassa yötä! En tiedä mikä mua jännitti eniten ennakkoon, varmaan ne partiolaiset. Spoiler: selvisin! Sää suosi, porukkaa riitti, bajamajat haisi, paljut ja saunateltta tuli kokeiltua. Välillä melkein tuli unohdettua että duunissahan täällä ollaan, keskellä metsää.

1Partioilaisten suurleirille Hämenlinnan Evoon, finnjamboree Roihulle, lähdettiin lievästi vajaalla miehityksellä: neljän henkilön voimin eli noin puolella alkuperäisestä kokoonpanosta. Spoiler: pärjättiin! (Joskin kotimatkalla autossa istui aika hiljaista porukkaa.)

Partioleiri eronnee niin kutsutuista tavallisista festivaaleista, yllättäen, paljoltikin. Toki artistikattaus puuttuu, mutta leirillä voi myös esimerkiksi olettaa että lähtökohtaisesti kaikki tulevat infopisteelle selvin päin. Teltallamme nuorimmat kävijät taisivat olla vasta viiden tai kuuden ikäisiä, vanhimmat puolestaan leirin muita työntekijöitä. Vierailijoiden keski-ikä asettui jonnekin kahdentoista ja kuudentoista ikävuoden väliin. Olin yllättynyt, mutta myös ilahtunut siitä kuinka avoimesti nuoret puhuivat ja pohtivat esimerkiksi kavereidensa päihteiden käyttöä! Aihe tuntui tärkeältä ja siitä syntyikin monenlaisia keskusteluja.

unnamedNoin 17 000 partiolaista keränneellä leirillä kansainvälisyyskin näkyi sangen konkreettisesti vaikkapa siinä, että allekirjoittanut teki viikonlopun aikana huumetestejä enemmän englanniksi kuin kummallakaan kotimaisella, välillä jouduin vähän improvisoimaan kysymysten kanssa, mutta hyvin meni ja kivaa oli silti. Myös Huumeet ja maailmankauppa oli yllättäen yksi suosituimpia aiheita!

 

Kaiken kaikkiaan mulle jäi alun jännityksestä ja lopun väsymyksestä huolimatta aivan mahtava fiilis! Luulen, että vastaavanlaista yhteisöllisyyden kokemusta saa hetken hakea. Seuraavaa kertaa odotellessa siis. Spoiler: oon mukana infopisteellä ens vuonnakin!

-Myry

Mainokset

Kosmos

Vuosi 2016 oli YAD ry:n jalkautuvalle ensiaputiimille välivuosi. Tiimistä saatiin kuitenkin edustus Kosmos- festareille 22-24.7., kun jalkautuvien Teemu lähti paikalle vahvistamaan tapahtuman omaa ensiaputiimiä. Yhteistyössä on voimaa, toivottavasti saadaan taas ensi vuonna oma tiimi paikalle!

13844086_10153737718283240_1352196610_o

 

13672464_10153737718218240_1015034446_n

13838406_10153737718183240_1242064409_o

13838627_10153737718173240_853701394_o


Qstock Oulu

1w

Selvästi positiivinen festarikokemus

On tehtävä tunnustus. Minulla on äärimmäisen huono keskittymiskyky. Vaikka koenkin itseni ehdottomasti kulttuuri-ihmiseksi, minun on monesti vaikea ylläpitää mielenkiintoa konsertin, näytelmän, elokuvan tai tapahtuman ajan, mikäli sen kesto ylittää puoli tuntia.
Kun sain kutsun Qstockiin viettämään viikonloppuni infopisteellä, olin hieman skeptinen. Edellisistä festareista oli vierähtänyt jo useampi vuosi, enkä ollut täysin vakuuttunut artistikattauksesta – omasta jaksamisestani puhumattakaan. Lyhyehkön arkailun jälkeen otin suuntani kohti Kuusisaarta.

1
YADin pisteellä päivystäminen toi festareihin kaipaamaani vaihtelua ja merkitystä. Oma porukkamme oli luonnollisesti ihana, mutta myös keskustelut muiden festarikansalaisten kanssa olivat kiinnostavia ja ajoittain erittäin hedelmällisiäkin. Pohjavire oli jatkuvasti positiivinen.

w
Selvinpäin oleminen ei ollut hetkeäkään ongelma. Päinvastoin – oli mahdollisuus kuunnella omaa oloaan ja reagoida nopeasti, mikäli oli tarve esimerkiksi kahvitauolle, keikalle tai vaikka pehmikselle. Kun energiaa ei kulunut päihteiden nauttimiseen liittyviin asioihin tai olotiloihin, pystyi keskittymään selkeästi keskusteluihin ja itse musiikkiin. Parhaiten mieleeni jäi upean Paula Vesalan keikka, jonka päätyttyä olin aivan myyty.

index
On myös helpottavaa tietää, ettei viikonlopun jälkipyykissä voi nousta asioita, joista ei ole minkäänlaisia muistikuvia. Qstockissa esiintynyttä Paperi T:tä siteeraten: ”Älä duunaa mitään paskaa niin ei tuu mitään paskaa.”

Kirsi
Yad ry:n vapaaehtoinen


Porispere 5-7.7.2016

index2

Jännittävän reissu: neljä vapaaehtoista (ja kuski). Mitenköhän sellainen toimii? No yllättävän hyvin!
Omalta osaltani reissu alkoi matkalla Turusta Poriin joten alkuvalmisteluista (auton pakkaamisesta tms) ei minulle ole juuri kirjoitettavaa. Odottelin Porin linja-autoasemalla muiden saapumista ja jonkun ajan odoteltuani paku saapui linja-autoaseman pihalle ja liityin muiden seuraan erittäin täyteen pakattuun autoon (onneksi meitä ei ollut tämän enempää, koska ahdasta olisi ollut :D). Autossa odottelivat Krista, Joneja kaksin kappalein ja kuskimme Simo. Siitä ensimmäisenä ajoimme festarialueelle ja kohtasimme mitä mukavempia järkkäreitä hauskalla Porin murteella varustettuina. Piste pystyyn ja koska olimme erittäin ajoissa liikkeellä saimme käppäillä alueella pienen tovin ilman festarikansaa.

indexLöysimmekin hyvin nopeasti pari riippumattoa jossa pojat köllöttelivät hetken aikaa, itse kaivauduin pöydän alle ainoaan varjoisaan paikkaan 😀 Ja muka oli luvattu huonoa keliä viikonlopuksi, pyhpah! Hetken huilailun jälkeen lähimme lähikauppaan ja sieltä tuttuun A-killan tiloihin missä olisimme yötä (kyllä se on se sama peloittava paikka kun viime vuonna). Omat kamat kuosiin, ruokaa naamariin ja takaisin alueelle kohtamaan festari immeisiä!
Porukkaa kävi ensimmäisenä päivänä ihan mukavasti, hauskan lepposia Porilaisia (joo vähän niinku ne hampparit mitä alueella myytiin, höhö!).

13Mikään keskustelu ei valitettavasti jäänyt erityisesti mieleen vaikka niitä paljon käytiinkin. Tatuointeja tehtiin ja korvatulppia meni. Korvatulppia…joita ei enää toisena päivänä ollutkaan niin paljoa. En tiedä vaikuttiko tämä sitten pisteellä kävijä määrään vai mikä mutta jäimme minusta huomattavasti jälkeen ensimmäisen päivän saldosta. Vaikka tämä taisi himpun verran vaikuttaa pisteen meininkiin, niin olihan meille joka tapauksessa ihan mukavaa! Jostain syystä aina kun pisteelle jäi kaksi vaparia niin piste täyttyi kiinnostuneista huumetestien tekijöistä ja tarrakaappareista. Mikä lie taika siinäkin oli!

ISO ihana plussa oli että saimme ruokaliput ja pääsimme bäkkärille syömään! Mikäs siinä pastaa syödessä kun Kaija Koo päräyttää paikalle aika näyttävällä bussillaan ja pienen pieni Sanni käppäilee lavalle mahtavan sinisen tukkansa kanssa. Bändeistä on totta kai pakko vielä mainita Twisted Sister joka veti viimeisen Suomen keikkansa ennen lopettamistaan. We’re not gonna take it ja I wanna rock vetivät kyllä festari kansan niin mukanaan, että oksat pois! Tätä bändiä olin odottanut koko kesän ja se kyllä kannatti. Jos en olisi päässyt YADn mukaan festareille olisin taatusti ostanut liput itse vain nähdäkseni kyseisen bändin!

1
Vaikka meitä olikin vain neljä pärjäsimme minusta siihen nähden oikein mainiosti. Jokainen pääsi näkemään haluamansa bändit ja jokainen teki tasavertaiseti huumetestejä ja jutskaili festari kansan kanssa! Neljä on ehkä himpun verran liian vähän festareille, mutta kokemus se oli tämäkin. Ei huono ollenkaan, päinvastoin, uusi jännittävä kokemus!
Kiitos ja kumarrus!
Terkuin Turun vahvistus Saana


Asenne oli punk- Puntala 29-30.7

13820417_10206951475007078_1856542733_nAsenne oli punk vuoden valloittavimpien sointujen saatossa Puntalarockissa 2016. YAD osoitti taas kerran suorastaan vallan vastustamatonta päihteettömyyden voimaa saadessaan teltalleen koolle kulkijoita, niin kaiken oloisia, kuin näköisiä & kokoisia. Säässä erittäin suotuisassa rehellisen reipasta ja sujuvasti saumatonta yhteistyötä yadilaisten kesken keitimme kasaan, suorastaan kuumaksi asti tuona kauniina aurinkoisena viikonloppuna viihdyttävällä festaritiimi porukallamme. Luontoäidin heilutellessa myrskyisiä helmojaankin lauantai päivän saatossa meininki jatkui suu messingillä & hommat saatiin haltuun yön lauantaisen loppuun mennessä.

13987345_10206951473967052_1253964301_oYövyimme Ihmisten, noiden ihanuuksien kesken YADin päämajalla tampereella sunnuntaihin, josta jokaisen matka kohti koloaan kotoista kohti jatkui hyvästien hellimpien heitoissa.

13987248_10206951477167132_772527773_oTeltalla päivinä puntalapunk’in festarikansan keskuudessa suunnattiin niin yhteikunnallista ajatusmallia dekriminalisoinnin suuntaan kuin perinteisesti poristiin päihteistä vaikutuksineen päivineen. Punk-porukka suosii selvästikin muutoksien tuulien puhaltavan maailman mallilleen joskin kannabiksen laillistaminen selvästikin edistäisi fessu-juhlijoitten mielestä rauhan & rakkauden riviin saattamista maailmanmenossa tässä. Esiintymislavojen tuntumassa porukalla juhlivat tämä kansa punkisti pogoillen meininkiään messeväksi leipoen jopa kera ilman halki uljaasti lentävien oluttölkkien(joista allekirjoittanutkin kasteen päällensä sai pertti kurikan nimipäivät-nimisen kokoonpanon aikahan). Kohtaloamme taas puolella telttojen(työntekijöiden siis)jakoivat mm.Tasajako-organisaatio, Mustankanin kolon kirjakauppa ja oikeutta eläimille tuotteineen toisenlaisineen.
13940971_10206951472167007_211834086_nReissu kokonaisuudessaan jätti hymyn huulille yadilaisten kesken ja tutuiksi tulemista toisen yadheimolaisen kanssa( tapaan ,jo niin perinteiseen) pääsi syntymään keskustelujen mieltä avaavien lomassa. Korvat säröillä, sydän kipinöiden kiittäen& kuitaten jatkakaamme kohti sointuja uudenlaisia.

Halipatsuippa siihen, kun taas tapaamme. Laav juu all of yad Puntala-tiimi 2016!
Sanna-Mari

 


Kuopiorockcock 2016

Kuopiorockcock 29. -30.7.2016

Pakkauskriisi, mitä tarvitsen mukaan reissuun? Säätiedotus lupaa sadetta ja märkään, joten matkalaukku täytyy pitkistä kalsareista ja huppareista. Sormet ristissä toivoin että kaikki on mukana, mitä voisin muka unohtaa?

Saavuin YAD:n toimistolle Jyväskylän Lutakkoon torstaina iltapäivällä, siellä oli vastassa porukkaa ja saatiin rauhassa juoda sumpit ja sitten tungettiin auto täyteen tavaraa. Siellä me ralliporukan jaloissa oltiin, mutta hyvin me selvittiin. Auto pakattu, kello näytti 17:00 ja matka kohti Kuopiota alkoi. Kyytiin tavaroiden keskelle mahtui kumminkin pari mahtavaa YAD:laista; Jenna, Jelena, Jaakko, Aino ja meitsi.

Matkalla auton patteri paahtoi jalkoja ja katosta tuleva ilmastointi kylmetti päätä, se teki olon epämukavaksi mutta onneksi sain nauttia koko matkan Smurffeista ja muista ylä-aste hiteistä. Matkan aikana huomattiin, ettei auto tainnut olla paras mahdollinen kulkupeli, mutta kumminkin päästiin yhtenä kappaleena perille majapaikkaan kello 19:00.

Tavarat sisälle ja nopea tsekkaus keittiöstä että meillä on kaikki tarvittavat välineet tehdä seuraavan päivän ruoka. Sitten köröteltiin musta savu autosta puhkuen tapahtuma-alueelle, teltta kasaan ja sitten auton nokka kohti lähintä ruokakauppaa.

Kello lähenteli jo ties mitä ja vuorossa olikin seuraavan päivän ruoan teko ja ilmapatjojen täyttö. Haluaisin tavata sen ihmisen joka osaa täyttää patjan ilman että pääsee muutama sammakko suusta. Sammakoita pomppi ainakin keittiössä kun huomattiin että kasvissosekeiton teko menikin käsin muusaamiseksi ja sekoittamiseksi. Sähkölaitteisiin ei ole luottamista. Ruoka jäähtymään ja pää tyynyyn, uni ei meinannut tulla koska itse odotin seuraavaa päivää todella paljon.

Perjantai-aamu alkoi lasten kiljumisella ja naurulla, viereinen päiväkoti olikin auki. Tohinaa siis riitti aamulla ihan jokaiselle. Tavarat autossa, auto matkalla tapahtuma-alueelle (tai ainakin siihen lähelle), piste kasaan ja sitten saikin huokaista ja juoda kupin kahvia ennekuin portit aukenevat.

Kävijöitä oli kaiken ikäisiä, mutta rock-henkistä. Olo oli kuin olisin taas ollut 15-vuotias, en voi vastustaa pitkätukkaisia kasarihenkisiä poikia. Posket punaista helottaen (se saattoi johtua niistä pojista tai lämmöstä jota riitti koko päiväksi) huumetestejä tehden aika vierähti huimaa vauhtia. Itse pääsin välissä katsomaan Stam1nan ja sain pojilta nimmaritkin. Ah. Teltta oli sijoitettu hyvälle paikalle, oltiin periaatteessa kaikkien lavojen välissä, ei jäänyt Siltsu kuulematta. Vaikka kävijöistä suurin osa lähentelikin keski-ikää, niin tatskoja sai olla tekemässä aina huumetestien välissä. Ja niin kuin yleensä, purkkiin pissaaminen olisi ollut kuulemma hauskempaa. Illan kruunasi Antti Tuisku ja Apulanta.

Seuraavana aamuna musta ei meinannut lähteä ääntä, illan keikat tekivät tehtävänsä. Äänettömyydestä ja jalkojen kivusta huolimatta fiilis oli mahtava. Tällä kertaa saatiin auto alueen sisäpuolelle, ei tarvinnut huolehtia parkkipirkoista. Lauantai kävijäporukka ei ollutkaan niin rock-henkinen kuin edellisenä päivänä. Itse tykkään tehdä huumetestejä mielelläni, sillä saa ihmisen ajattelemaan boksin ulkopuolelta ja saa muutenkin avattua keskustelun, joka saattaa kestää jopa tunnin. Muutama huumetesti ja keskustelu jäi mieleen niin hyvällä kuin pahallakin. Kello alkoi olemaan jo sen verran että oli fiksua laittaa tavarat kasaan ja laittaa piste siihen kuntoon että saadaan yöllä purkaa se nopeasti. Itse menin autolle odottelemaan että saataisiin hakea teltta pois. The Sounds lopetti mahtavan festarin, ja vasta keikan lopussa ilmestyi sade- sekä ukkospilvet. Koko Kuopiorockcockin lopetti huima ilotulitus, jonka onneksi näki autolle asti.

Sunnuntai meni pakatessa ja siivotessa majapaikka. Täytyy sanoa että Kuopio tarjosi aivan supermahtavan yöpymispaikan, jossa jokaisella oli oma vessa. Viikonloppu oli kokonaisuudessaan aivan ihana. Väsynyt mutta hyvä fiilis jäi kaikille.

Osa omista ystävistäni ihmettelee miten ihmeessä muka jaksaa festarit selvinpäin ja käsi sydämellä lupaan kaikille että selvinpäinkin on hauskaa. Jos ikinä olet miettinyt että pitäisikö lähteä mukaan YAD porukkaan, niin itse suosittelen lämpimästi liittymään meidän perheeseen.

Tämä oli mun koko kesän kohokohta, kiitos YAD.

T: Salla

ps. unohdin pakata dödön.