ILOSAARIROCK 2014
Ilovaarirock vs. Ilosaarirock – Perjantai alkoi seikkailulla Joensuun keskustassa, kun me yritimme selvitä Ilosaarirockin huoltoportin kautta pystyttämään infopistettä, mutta me löysimmekin itsemme ilmottautumasta Ilovaarirockiin! Jostain kumman syystä YADlle ei ollut varattu festaripasseja rokkamaan vaarien kanssa.
Tiina, Sanna, Meri, Iida, Saana, Olli ja mä – Ilosaarirockissa infopisteillyt upea festaritiimi! Tässä tiimissä mun oli turvallista ja todella hauskaa tutustua festarielämään yadilaisena.
Infopiste ruokakojun välittömässä läheisyydessä – Hyvä ruoka, parempi mieli eli infopisteelle jäi moni jutustelemaan makkaraperunat kourassa ja mulle se ainakin mahdollisti muutaman pitkän ja leppoisan keskustelun. Haittapuolina mainittakoon mm. lokkien yllätyshyökkäykset!
Tähtiteltta – Kyseinen esiintymislava oli myös ihan infopisteen naapurissa ja jäi mulle kaikista lavoista parhaiten mieleen, koska siellä bailasin Pariisin kevään ja Haloo Helsingin! tahtiin. Tähtiteltassa oli läpi festareiden erittäinen tiivis, kuuma ja kostea tunnelma, jonka ansiosta musiikkikokemukset siellä olivat intensiivisiä.
Päälava – Artistista riippumatta päälavalla Ilosaarirockin riemukas, leppoisa kesäfestaritunnelma oli käsinkosketeltavaa! Hyvä energia virtasi lavalta yleisöön ja yleisöstä takaisin lavalle läpi viikonlopun ja mahtava fiilis oli taattu.
Huumetestit – En tehnyt viikonlopun aikana montaakaan huumetestiä, mutta jokainen tekemistäni olivat hyväntuulisia ja leppoisia keskusteluita. Minusta infopisteilyssä ja huumetesteissä kaikkein parasta oli se, kun sain hymyn festarikävijöiden huulille omalla aurinkoisuudellani. Parhaiten mieleeni jäi huumetesti, jonka tein kolmelle ikäiselleni nuorelle. He olivat selvästi miettineet paljon huumeisiin liittyviä asioita, erityisesti yhteiskunnan suhtautumista huumeiden käyttäjiin, ja minäkin sain keskustelusta paljon uutta ajateltavaa. Minusta oli todella mielenkiintoista päästä juttelemaan avoimesti päihteistä, ja niiden käytöstä, monesta eri näkökulmasta viikonlopun aikana!
Taideterapiaa infopisteellä alá Saara&Olli – Käytimme Ollin kanssa erään infopisteen rauhallisen hetken taiteen luomiseen:
Tässä on ehdottomasti sitä jotakin, eikö vain? Taideteos syntyi hysteerisen naurun siivittämänä!
–Saara
——————————————————————————————————————————————————————
Käy vastaamassa Huumeita Festareilla -kyselyyn TÄSTÄ. voit voittaa paljasjalkakengät. Kysely on auki 3.9.2014 asti. Kyselyyn voi halutessaan osallistua myös nimettömästi.
Provinssirock
Perjantaina 27.6 YADin festaritiimi suunnisti kohti Seinäjokea Provinssirockiin. Jyväskylästä matkaan lähtivät festarivastaava Eedit, Tilla, Meri ja minä. Sain kunnian toimia kartanlukijana, sillä olin ainoa, jonka puhelimessa oli jonkinlainen navigaattori ja kenelläkään ei ollut tarkkaan muistissa, kuinka Seinäjoelle ajetaan. Seinäjoelle päästyämme muutamaan otteeseen mietin, josko voisin heittää puhelimen ikkunasta, sillä Google Maps ei halunnut olla yhteistyöhaluinen ja pyörimme hetken aikaa ympyrää keskustassa. Löydettyämme juna-aseman seuraamme liittyivät Katri ja Iida.
Haettuamme rannekkeet ihmettelin, voiko olla niin hyvä tuuri, ettei tarvitse ollenkaan selitellä keitä olemme ja millä asialla liikumme. Onko tämä mahdollista? Itselle tämä oli kolmas kerta, kun olin YADin matkassa festareilla ja kaikki näytti menevän ongelmitta suunnitelman mukaan.
Infopisteemme sijaitsi Hyde Parkiksi nimetyllä alueella, ja vieressä oli Animalian teltta ja vastapäätä koju, josta sai kahvia ja lettuja. Ensimmäinen päivä sujui melko rauhallisesti ja aluksi päätimme tehdä huumetestejä toisillemme odottaessa pisteelle kävijöitä. Moni meistä tuntui hieman välttelevän aihetta ”Huumeet ja maailmankauppa”, sillä siitä ei selvästi ollut paljon tietoa. Itse taas toivoin pääseväni keskustelemaan aiheesta festarikävijöiden kanssa, koska aihe vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja odotan myös itse saavani siitä lisää tietoa.
Viikonloppu sujui pääasiassa varsin mukavasti, mutta pari hieman vaikeampaakin tapausta mahtui mukaan. Näistä mieleenpainuvin oli mieshenkilö, jolla oli erittäin
provosoiva ja hankala asenne meitä kohtaan. ”En maksa teille euroakaan, mä varastan nää pinssit!”. Yritin hetken aikaa keskustella hänen kanssaan, mutta asenne oli edelleen hyökkäävä ja negatiivinen ”Nuorille tarvi mitään kertoo päihteistä, mä vedän itekki amfetamiinia. Mun lapset saa ainaki ite kokeilla kaikkee! Pystyn järkkää mitä vaan, kun mulla on piirit!” Keskustelu ei oikein edennyt mihinkään suuntaan ja huomasin, ettei hän edes viitsinyt kuunnella, mitä yritin sanoa. Lopulta hän kuitenkin tajusi lähteä pois ja jätti pinssitkin meille.
Mukaviakin keskusteluja riitti paljon ja niistä mieleenpainuvin oli nuoren naisen kanssa, joka huumetestin tehtyään halusi tietää enemmän YADista ja oli erittäin kiinnostunut kuulemaan, kuinka itse suhtaudun päihteisiin ja mitä kautta lähdin mukaan. Juttelimme pitkään ja hän kehui meitä kovasti ja kertoi ensimmäisen kerran törmäävänsä hyvään päihdekeskusteluun. Hänen näkemyksensä mukaan Suomalainen päihdekasvatus ja tapa jolla siitä kerrotaan on yleisesti ottaen väärä, kun ”Joku vanha tantta iskee kansion pöytään ja sanoo, että lukekaapas siitä. Ketä sellanen kiinnostaa ja kenelle se jää mieleen, kun kerrotaan vaan pelkkiä haittoja ja pelotellaan!!”. Kerroin tykkääväni YADin toiminnasta itse juuri samasta syystä.
Kokonaisuutena jälleen varsin mukava, ja onnistunut reissu ja oli mukava tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä siinä sivussa taas oma suosikkibändi (Haloo Helsinki!) kuudennen kerran. Tällä kertaa pyroilla ja räjähteillä maustettuna. Tarttuipa mukaan myös Leo Hakasen pleku, jonka Tilla sai ja antoi ystävällisesti minulle. Tästä on hyvä jatkaa seuraaville festareille!
R.O.C.K.!!!!!
-Matti
Kivenlahti Rock ’14
Perjantaina 6.6 suuntana oli Espoo ja Kivenlahti Rock ’14 festarit. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti Roosan kanssa tavata toimistolla 7.40, pakata tavarat autoon ja lähteä kohti Espoota 8.00. Hommaan tuli kuitenkin pari muuttujaa.
Edellisenä päivänä Jaatisen autovuokraamolta soitettiin, että meidän varaama vuokra-auto on hajonnut ja joudumme hankkimaan jostain toisen auton. Saimme varattua auton Sixtiltä, mutta sen pääsi noutamaan vasta 8.00 jälkeen. Saimme pakattua kaikki mukaan lähtevät tavarat noin 8.30 mennessä ja pääsimme Roosan kanssa vihdoin lähtemään. Ajoimme Tampereen kautta, josta kyytiin lähti vielä kolme YADilaista (festarivastaava Ville sekä Tommi ja Visa). Olimme Festarialueella tuntia ennen kuin portit avattiin. Festarivastaava Ville soitti Kivenlahden yhteyshenkilölle, että olemme paikalla ja tiedusteli mihin voimme pystyttää kojun. Meille vastattiin tylysti, että meidän olisi pitänyt olla paikalla jo viimeistään 12.00, mutta siitä meille ei informoitu aikaisemmin. Jälleen siis tuli yksi muuttuja. Lipunmyyntipisteeltä saimme henkilökuntarannekkeet ja meitä ohjeistettiin pystyttämään koju piknikalueelle SPR-kojun vireen. Hetkenpäästä turvallisuusvastaava tuli tarkistamaan, että kaikki on kunnossa ja nyt vain jäimme odottamaan festarikävijöitä. Myöhemmin porukkaan liittyi myös Jenni, joka tuli paikalle töistä päästyään.
Ensimmäinen päivä sujui melko rauhallisesti ja meidän pisteellä oli ajoittain melko hiljaista. Huumetestien suosituin aihe oli kohtuukäyttö ja perjantain mieleenpainuvin keskustelu oli, kun asiakas kertoi käyttäneensä huumeita jo yli kymmenen vuotta ja suhtautui niihin hyvin neutraalisti ja piti niitä vaarattomina. Keskustelu oli kuitenkin molemmin puolin asiallista ja oli mielenkiintoista kuunnella hänen näkemyksiään huumeista omien kokemusten pohjalta. Kävijöitä riitti perjantain aikana 22. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi mukava fiilis, vaikka olisin toivonut hieman enemmän keskustelua pisteellä kävijöiden kanssa, sillä monia tuntui kiinnostavan ilmaiset tarrat enemmän kuin keskustelu.
Toisena festaripäivänä heräsimme aamulla noin 9.45 ja oli hyvin aikaa ennen kuin meidän piti olla festarialueella. Portit avautuivat 14.00 ja olimme paikalla noin 10 minuuttia ennen sitä.
Toinen päivä sujui edellistä paremmin, sää suosi festarikansaa ja kävijöitä YADin pisteelle kertyi lauantain aikana 59.
Lauantain kävijöistä parhaiten mieleen jäi mies, joka kertoi olevansa ensimmäistä kertaa selvin päin festareilla.
Oman päivän kruunasi kaksi suosikkibändiä Uriah Heep ja Haloo Helsinki!, jotka ehdin molemmat näkemään ja pääsin backstagella yhteiskuvaan Haloon kanssa. Paras festarikokemus, mitä minulla on tähän mennessä ollut.
Tästä on hyvä jatkaa seuraaville festareille. R.O.C.K.!!!!! 🙂
Matti M.
YADin harjoittelija.
yad infopisteillä 