Posts tagged “Festarit

Festarikesä startattu!

Festarikesä on pärähtänyt käyntiin ja takana onkin jo Yläkaupungin Yö, Maailma kylässä – tapahtuma sekä Toukofest. Yläkaupungin Yöhön osallistuttiin toukokuussa YADin festarityönkoulutuksen yhteydessä, jossa uudet vapaaehtoisemme pääsivät tutustumaan infopistetyöskentelyyn heti käytännössä. Aurinkoinen keli helli meitä tuona viikonloppuna ja infopisteily olikin onnistunut oppimisreissu uusille vapareille. Sieltä varmasti jäi käteen ripaus kokemusta ja rohkeutta lähteä kesän fesuille mukaan YADin matkassa.

IMG_20190519_115125

Yläkaupungin Yö – kaupunkifestari Jyväskylässä

Maailma kylässä – tapahtumassa mukana olosta voit käydä lukasee Nooran kirjoituksen täältä.

Jyväskylässä järjestettävillä Toukofesteillä vaparit viettivät aika intensiivisen päivän. Päivän aikana kohdattiin lukuisia ala-ja yläkoululaista.

”Hei. Oltiin tänää 3 hengen voimin toukofesteillä, porukkaa oli paljon ja pisteellä kävi ihan tosi älyttömästi porukkaa. Veikkaan et ainakin 85% festarilaisista kävi ainakin kerran käymässä juttusilla, kortsut ja tikkarit loppu 2 krt kesken 😀 oli ihan huippua ja hauskaa 🙂 päivän pelasti kun ihana Jyväskylän oppisopimus työntekijä Janina haki toimistolta kahvia 😀 vaikka oli vilkasta ja ei juurikaan taukoja niin pieneen porukkaan nähden pärjättii tosi hyvin 🙂 -Erika

ttoukofest2019

Jyväskylässä Hipposhallilla järjestettävät Toukofestit järjestettiin tänä vuonna viimeisen kerran.

Tänä kesänä YADin toiminnassa vapaaehtoisemme saavat myös kerätä Open Badge – digitaalisia osaamismerkkejä. Festarikohtaisia Badgeja myönnetään reissussa mukana olleille vapareille. Nämä ovat hauskoja ja käteviä tunnustuksia toimintaamme osallistumisesta. Tätä voi hyödyntää hyvin mm. työnhaun yhteydessä, kun halutaan kertoa enemmän siitä, että missä kaikissa jutuissa sitä on tullut oltua mukana vapaaehtoistoiminnan tiimoilta.

osaamismerkki_info-jafestarityö_nummi

Badge – esimerkki 🙂

Seuraavat fesut minne vapaaehtoisemme suuntaavat kesäkuun osalta ovat nämä:

3

Saaristo Openiin emme tällä kertaa pääse lähtemään 😦 Mutta kesäkuussa Nummeen, Himokseen sekä Provinssiin mennään! 🙂 ( jos vain jengi pysyy kesäflunssasta loitolla) Suunnittelukuva: Made by Maria

Jäämme odottamaan millaisia tarinoita näiltä reissulta kehkeytyy! Mukavaa ja lämpöistä kesää just sulle! 🙂

Fesuterkuin,

Iida YAD

Mainokset

Provinssi 2016

Provinssi 30.6-2.7.2016

YAD oli mukana taas kerran provinssissa, viikonlopusta ei fiilistä puuttunut, eikä sadekaan saanut lannistettua keltatakkista porukkaa.  Meitä lähti provinssiin 8 hengen porukka: Vaula, Jenna, Taneli, Katja, Salla, Petri, Jaakko ja minä eli Aino.

IMG_20160715_173411.jpg

Torstai-aamuna Jyväskylän toimistolla pakattiin kaikki (ainakin lähes kaikki) tavarat mukaan autoon ja lähdettiin kahdeksan aikoihin ajelemaan kohti Seinäjokea, Törnävänsaarta ja Provinssia. Seinäjoelle päästyämme käytiin viemässä tavarat majoituspaikkaan ja syötiin. Jonka jälkeen lähdettiin seikkailemaan ja hakemaan rannekkeita. Saavuimme muutamien mutkien kautta rannekkeet käsissämme vihdoinkin Provinssin alueelle, purimme auton ja kasattiin teltta pystyyn, pöytäliina oli unohtunut matkasta mutta seinälippu kävi siihen hommaan myös mainiosti. Saimme kuitenkin pisteen kasaan ja ihmisiä alkoi virrata alueelle sisään, osa ihmisistä tuli hyvinkin ennakkoluulottamasti pisteelle kyselemään että saako täällä tehdä huumetestiä ja yllättyikin positiivisesti keskustelusta. Osa olisi taas mielummin pissinyt purkkiin kuin jäänyt keskustelemaan meidän kanssamme. Huumetestit aiheuttivat puolin ja toisin sekä hyviä että huonoja ajatuksia. Pisteemme sijaitsi itäporteista sisään tullessa olevan aula-alueella, johon ihmiset jäivät istuskelemaan.

2016-07-03 02.52.10 1.jpg

Kävimme Petrin, Jaakon ja Jennan kanssa testaamassa myrskyvaroitus-peliä SPR:n pisteellä, selvittiin ulos ja aikaakin jäi vielä muutamia minuutteja. Sen jälkeen alkoikin pieni myrsky oikeasti. Myrskystä (Kaatosateesta) huolimatta saatiin tehtyä hyviä ja kivoja huumetestejä ja muutama ihminen siinä kaatosateessakin halusi tulla keskustelemaan meidän kanssa teltan ulkopuolellekkin.

received_301076926895079

Torstaina pisteellä käytiin paljon hyviä keskusteluja ja tehtiin huumetestejä, oli sekä huonoja että hyviä keskusteluja, mutta paljon enemmän niitä hyviä, ennakkoluuloista ja syyttelystä huolimatta suurin osa ihmisistä tuli kertomaan siitä että hyvää työtä tehdään.

Vesitatuoinnit oli menestys ja niitä tultiinkin hyvin usein kyselemään innostuneena pisteeltä.

Perjantaina herättiin majoituspaikasta yhdeksän aikoihin, syötiin aamiaista ja lähdettiin kaupan kautta seikkailemaan taas törnävänsaarta kohti, hyvällä säällä saattoi olla vaikutusta hyvään fiilikseen, alueella piste taas kuntoon ja sitten eikun huumetestejä tekemään, Perjantaina alueella oli jo muutama tuhatta ihmistä enemmän ja se lisäsi meidänkin teltalla vierailua, huumetestit jakoivat mielipiteitä lähes yhtä paljon kuin Antti Tuisku. Perjantaina useampi ihminen tuli kyselemään että mitäs me ollaan ja mistä tullaan. Vesitatskat oli kova hitti ja monella ihmisellä huumetestit herätti ajatuksia ja osalle tarttui myös esitteitä ja muita matskuja mukaan, muutamat tuli myös ostamaan meiltä haalarimerkkejä ja pinssejä. 👍

Lauantaina sää ja fiilis oli mahtava! Pääpäivä ja festareilla oli sitten jo huomattavasti enemmän ihmisiä, varmaan semmoise kymmenen tuhatta enemmän! Sen kyllä huomasi myös meidän pisteellä ja vessajonoissa. Muutamia ihmisiä edelliseltä päivältäkin tuli moikkaamaan meitä pisteelle ja tekemään uudet huumetestit eri aiheista.Välissä kerkesimme käydä myös katsomassa muutamaa artistia, mutta itse tyhmänä unohdin sekä lippiksen että vesipullon porttien väärälle puolelle ja hommasin auringonpistoksen tai nestehukan itselleni. Alueella oli hieman ahdasta liikkua ja muutaman kerran meinattiin kompastuakin ihmisten jalkoihin.Pääesiintyjänä isolla lavalla oli Rammstein ja fiilis oli katossa!

Processed with VSCO

Viikonlopun saldona tyytyväinen, mutta väsynyt ja onnellinen porukka.  Yksi auringonpistos, taikka nestehukka, hyvää ruokaa, mahtava porukka, paljon hyviä keskusteluita ja kohtaamisia, ennakkoluulojen muuttamista ja hyvää palautetta. Kiitos kaikille ketä oli mukana ja jos ikinä mietit kannattaako lähteä YADin mukana festareille, niin todellakin kannattaa!:)

Meidän porukka hitsautui nopeasti yhteen ja fiilis oli hyvä ja avoin koko festivaalien ajan!

Kiitos YAD perhe ❤


JurassicRock 2014

Perjantaina 8.8 festaritiimimme suunnisti Kohti Mikkeliä Jurassic Rockiin. Jyväskylästä matkaan lähtivät allekirjoittanut, Eedit, Tilla ja Meri. Menomatkalle mahtui pieni jännitysmomentti, sillä auton jarrunestevalo alkoi palamaan kesken matkan. Pääsimme kuitenkin ehjinä perille ja myöhemmin illalla seuraamme liittyivät vielä Paavo ja Olli.

Kojumme sijaitsi festarialueen takaosassa ja vieressä oli teltta, jossa soi lähes jatkuvalla syötöllä discomusa ja se aiheutti hieman hankaluuksia keskustella asiakkaiden kanssa. Basson jumputtaessa vieressä ei yksinkertaisesti tahtonut kuulla juuri mitään ja niinpä tarrat ja vesitatskat tuntuivat olevan parempi vaihtoehto kuin keskustelut. Tatskat tuntuivat olevan erityisesti pisteellä käyneiden tyttöjen suosiossa ja niitä meni runsaasti. Ajoittain vieressä pauhannut discon jytinä aiheutti myös päänsärkyä.

Huumetestien suosituimmat aiheet olivat kohtuukäyttö sekä oma päihteidenkäyttö. Itselle ei varsinaisesti mikään keskustelu noussut mieleenpainuvimmaksi ylitse muiden. Voisin kuitenkin mainita tilanteen, jossa suunnilleen minun ikäinen nuori mies tuli pisteelle ja valitsi aihealueista kohdan ”Nuoret/alakouluikäiset”. ”Opiskelen nuorisoalaa, niin toi aihe kiinnostas!”. Jouduin hieman selventämään, ettei siinä kysytä nuorista, vaan siinä olevat kysymykset on tarkoitettu lähinnä nuoremmille pisteelle tulijoille. Olisiko huumetestejä kehiteltävä vielä vai oliko oma tehtävänantoni puutteellinen tai väärin tulkittava?

Majapaikkamme sijaitsi tällä kertaa Kattilansillan nuorisotalolla. Tässä vaiheessa jo kuudet aiemmat festarit takana ymmärrän, että festarimajoitus on aina festarimajoitus. Suihkutilat olivat talon päädyssä olevassa bändikämpässä ja vaikka itse soittajana olen nähnyt monenlaisia treenikämppiä, kauhistelin silti näkemääni. Sisään astuessa mieleeni heräsi vain yksi kysymys ”Voiko täällä oikeesti joku soittaa?”. En ole vielä koskaan nähnyt yhtä rähjäisen ja sotkuisen näköistä treenikämppää. Majapaikassamme häiritsi myös kuumuus ja oli vaikea saada nukutuksi, vaikka nukuin molempina öinä ikkunan vieressä ilman makuupussia.

Jurassic Rock oli minulle entuudestaan vieras festari ja olin kuullut vain puhuttavan siitä. Puheiden perusteella minulle oli muodostunut kuva suuresta ja massiivisesta festarista. Perille päästyä se kuva kuitenkin muuttui ja mietin mielessäni ”Tässäkö tää nyt on… oikeesti?”. Tunnelmaltaan tapahtuma oli kuitenkin varsin mukava ja tapahtuman koko ei lopulta ollut pettymys. Ensimmäisen päivän tunnelman omalta osaltani kruunasi jälleen kerran (ylläri?) Haloo Helsinki! ja tällä kertaa entistäkin suuremman pyrotekniikan ja ilotulitteiden kera.

Omalta osaltani tämä oli kesän viimeinen festari ja toivottavasti ensi vuonna nähdään taas samoissa merkeissä. Iso kiitos kaikille joiden mukana olen saanut olla! Teitte tästä kesästä ikimuistoisen. Keep on rock! 🙂

-Matti


Lutakko Liekeissä

Jaahas… Se olis sitten kesän vikat festarit vietetty hyvässä seurassa.
Ensimmäistä kertaa festarit järjestettiin kaksi päiväsenä.lutakko 1
Perjantaina startattiin Tampesterista Anteron kanssa kohti Jyväskylää, jossa meitä odotteli Eedit ja
Riikka. Perjantai sujui aika rauhallisissa merkeissä, pisteellä ei kovin paljon käynyt väkee. Mutta oli
mukava kuunnella ja seurailla ihmisiä, varsinkin kun yleisö sai käyttää katuliituja, niin oli hieno
seurailla minkälaisia piirustuksia sinne ilmestyi ja olihan se itsekin pakko mennä laittamaan
liitu”puu”merkki asfalttiin.

Lauantaina saimme joukkoomme Kirsin, jota perjantain tuurasi Riikka. Pisteellä kävi hieman enemmän porukkaa, kun perjantaina. Mutta mitään erikoisempia juttuja ei omalle kohdalle osunut.

Luppoajan me käytimme hyödyksi pelailemalla Yatzya ja pallonheittoa.
Itselläni tämä oli kolmas kesä mukana festareilla ja kolmas kerta mukana Lutakossa. Kyseinen
festari ei itselleni tarjoa oikein musiikillisesti mitään, mutta sen takia en sinne ole mennyt. VAAN selutakko 2
tunnelma ja seura tekee siitä parhaan lopetuksen kesän festareille.

 

 

Näihin tunnelmiin ja kuviin, ihanaa loppu vuotta kaikille mussuille :).

– Taru –


Pörinää Porisperessä!

Lähdettiin Jyväskylästä aamuvarhaisella, joten tulin yöksi Lutakkoon. Taneli ja Riikka olivat pakanneet edellisenä päivänä auton valmiiksi, joten aamusta ei tarvinnut enää kuin ottaa kylmälaukku ja kylmäkallet sekä hypätä kyytiin. Matka sujui oikein hyvin, Tampereelta otettiin lisää porukkaa matkaamme ja viimeisen, muttei vähäisimmän, poimimme Porin rautatieasemalta mukaamme.

Menimme heti kasaamaan infopisteettä festivaalialueelle. Siellä ”iloksemme” huomasimme olevamme jonkin sortin ampiaisfestivaalilla. Kaikkia nämä eivät toki häirinneet aivan yhtä paljon kuin allekirjoittanutta, mutta onneksi sain infopisteellä myös vertaistukea ampiaisia karkuun juoksemisessa. Opin myös, että kun keskittyy esimerkiksi flowerstickeillä leikkimiseen, niin ei häiriinny ampiaisista niin paljon. Myös infopisteellä ihmisten kanssa keskusteleminen auttoi.

IMG_1760

Vaikka olenkin ollut pitkään YADin toiminnassa, niin mukaan lähti monta minulle uutta naamaa. Todella mukavaa porukkaa, toivottavasti lähtevät vielä monille festareille YADin matkassa. Toki mukana oli myös aina yhtä ihania vanhoja tuttuja.YADin kautta olenkin saanut paljon kavereita vuosien varrella. Infopisteellä oli kohtalaisen rauhallista molempina päivinä, mutta ei se menoa häirinnyt. Lämmintä oli ja lauantaina kävimme Riikan kanssa myös uimassa aivan festivaalialueen ulkopuolella olevalla rannalla.

Esityksistä parhaiten jäi mieleen Flogging Mollyn keikka, jonne lähdin nostalgiamielessä tanssimaan. Kyseisen bändin kautta kun on tullut tutustuttua melko moneen ihmiseen noin kymmenen vuotta sitten. Aluksi meinasi näyttää vähän pahalta, kun ihmiset eivät tuntuneet oivaltavan, että tanssiminen oli se idea, mutta kyllä jäyhät suomalaisetkin lopulta lämpesivät. Keikan loppupuolella tanssin erään söpön pojan kanssa. Hän vaikutti keikan päätyttyä hiukan hämmentyneeltä, kun kerroin, että olen festareillaYADin kanssa, ”töissä”. Ei kuulemma näyttänyt menoa hidastavan!

-Veera


Qstock 2014

IMG_1698

YAD:n hurjaan Qstockin infopistecrew’hen kuului tänä vuonna Visa, Tilla, Meri, Saara, Jenni, Roosa (kiitos kuskiudesta!!), viime hetkellä mukaan saatu Tiina ja minä, Riikka, joka toimin vastaavana. Lähdimme matkaan uskollisella vuokrapakulla torstaiaamuna ja hyvin kulki. Matka oli pitkä ja hikinen, mutta päädyimme hikoilemaan hieman lisää, sillä majapaikastamme Puolivälikankaan nuokkarilta eli nutalta eli nuopparilta eli nuorisotalolta löytyi (sokeritoukkafarmin lisäksi) mukava liikuntasali, joten pitihän sitä päästä sähläil…sählyilemään. Olimme jo lopettamassa pelejä lämpöhalvauksen partaalla, kun löysin jännittävät pehmeät mailat. Luulimme, että niillä kuuluu hakata toista pelaajaa, mutta liikuntaneuvojamme Visa kertoi, että se olikin pallo, jota piti hakkaamaan. Ja pakkohan sitäkin oli testata tovi. (Peli oli nimeltään kaiketi Ball Bouncer. Suosittelen!)

Hikoilun jälkeen suunnattiin teltan pystytykseen ja sieltä uimaan. Onneksemme löydettiin maailman ihanin uimapaikka (ainakin yksi niistä), Nallikari. Jos ikinä käyt Oulun suunnalla, mene hyvä ihminen sinne!! Tuli suoritettua kunnon iltalenkki, kun käveli niin pitkälle, että vettä oli kaulaan saakka. Ja tietysti: matala ranta -> lämmintä vettä. Ah ❤ Ilta huipentui pelailuihin, etenkin Otsapokka oli hitti. Kyseessä siis arvaa sana –peli, jossa oli oikein pannat ja kortit, pelaaja laittoi sanan otsalleen katsomatta sitä, ja hän arvuutteli muilta sanaa. Ja muut saa vastata ”joo” tai ”ei” (ja vissiin myös ”joskus”, ”tavallaan”, ”jotkut”, ”ehkä jotkut joskus tekee niin”…) 😀 Huippukivaa. Tätä peliä jatkettiin ajomatkoilla, festareilla hiljaisempana aikana jne. Koitettiinpa arvuuttaa jopa meidän aineinfokortteja, toki niissä valikoima on aika suppea, eli arvaus kenties helpompaa.

Perjantai ja lauantai vietettiin lähinnä festarialueella, toki aamusin valmisteltiin ruoat ja itsemme kuntoon päivää varten. Melkein jokaiselle keikalle riitti meidän porukasta katselijaa, tosin taisi joku Keekki jäädä ihan yksin lavalle. Itse nautiskelin mm. SMG:sta, Kaija Koosta Ja Apulannasta (aivan mahtava keikka, yleisökin oli huippua!). Tehtiin vissiin tämän kesän kävijä- sekä huumetestienkat meidän kojulla, joten kyllä siinä ihan mukavasti vilinää riitti. Tavalliseen tapaan tietysti suurimmat väkijoukot saapuivat pisteelle, kun päivystämään jäi vain kaksi yadilaista 😀 Huumetestejä tehtiin kiitettävästi, syntyipä tämänkesäiseen tapaan yllättävän monta hyvää ”muuta keskusteluakin”. Nuo huumetestiksi kutsutut keskustelut, joissa on kysymysrunko valmiina asiakkaan valitsemasta aiheesta, ovat festarityömme pääasiallinen toimintatapa, mutta toki muunlaisiakin keskusteluja aina käydään. Merkkailemme aina keskustelujen kartoitus-lomakkeeseen jokaisen kävijän sen mukaan, onko hänen kanssaan tehty huumetesti ja jos on, niin mistä aiheesta, vai muu keskustelu, vai oliko kyseessä YAD:n esittely vai mitä. Se on kätevää paitsi vuosittaisen koonnin ja raportin tekemiseksi (esim. RAY:lle), myös koska siitä näkee helposti paljonko kävijöitä on festarittain ollut. Sunnuntaiaamuna sit siivoiltiin majapaikkaa vähän, pakattiin kimpsut ja kampsut autoon ja lähdettiin kohti kotia…

Itselläni jää yleensä joka festarilta pari keskustelua enemmän mieleen, koska niissä on huomannut onnistuneensa herättämään asiakkaassa uusia ajatuksia sekä auttanut häntä ajattelemaan asioita muistakin näkökulmista. Mehän emme ole festareilla osoittelemassa ketään sormella ja pakottamassa muuttumaan tai muuttamaan päihteidenkäyttötapojaan, vaan juurikin auttamassa ihmisiä ajattelemaan asioita monelta eri kannalta. Itse pyrin juuri siihen tuomalla keskusteluun erilaisia faktoja sekä yrittämällä kysyä oikeanlaisia kysymyksiä, jotka herättävät ihmisessä omia ajatuksia. Varmasti moni keskustelu jää aika pinnalliseksi ja turhaksikin, mutta on se vaan mahtavaa, kun huomaa oikeasti avanneensa toisen silmiä näkemään asioita laajemmin ja eripuolilta! Lisäksi ajattelen, ettei yksikään keskustelu ole turha, vaan aina voi oppia jotain; toisen ihmisen ajattelutavoista, omasta itsestään tai vaikkapa edes hieman paremmaksi kommunikoijaksi. Sillä tiedättehän, harjoitus tekee mestarin 🙂 Jos on kiinnostunut ihmisistä ja heidän elämäntarinoistaan ja erilaisista mielipiteistä tai sattuu tykkäämään väittelystä, suosittelen kokeilemaan YAD:n infopistehommia. Muun muassa noita asioita siellä pääsee kuulemaan/kokeilemaan. Lisäksi tietysti myös musiikista ja festarimeiningistä diggailu (selvinpäin) ovat oivallisia syitä pestautua mukaan YAD:n hommiin.

Vastaavana oleminen festareilla ei poikkea juurikaan vaparin hommista, mutta toki vastaavalla on ehkä suurempi vastuu hommien toimivuudesta. Vastaava soittelee porukan kasaan ja hoitaa matka- & majoitusasiat etukäteen. Lisäksi tietty vastaava hallinoi ruokarahoja ja aina yhtä kaoottista shoppailua jne. Ja huolehtii, että kaikilla on mukavaa, eli että infopisteellä on tarpeeksi väkeä aina, mutta myös, että kaikki muistavat syödä ja juoda ja käydä fiilistelemässä lempparibändejään tarpeeksi… Mutta kun on näin fiksua ja filmaattista porukkaa matkassa kuin 2014 Qstockissa, ei vastaavalle juurikaan jää sen enempiä hommia. Itse koitan vastaavana muistaa huolehtia kaikista, kuunnella ja arvostaa kaikkien mielipiteitä… Ja palautteista päätellen tällä kertaa se onnistuikin aika mainiosti. Mutta ennen kaikkea kiitos vapaaehtoisten meillä oli kaikilla oikein huikea Qstock-reissu tänä vuonna! Toivottavasti ensi vuonna uusiksi.

<3:lla Riikka


Kivenlahti Rock ’14

Kuva

Perjantaina 6.6 suuntana oli Espoo ja Kivenlahti Rock ’14 festarit. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti Roosan kanssa tavata toimistolla 7.40, pakata tavarat autoon ja lähteä kohti Espoota 8.00. Hommaan tuli kuitenkin pari muuttujaa.

Edellisenä päivänä Jaatisen autovuokraamolta soitettiin, että meidän varaama vuokra-auto on hajonnut ja joudumme hankkimaan jostain toisen auton. Saimme varattua auton Sixtiltä, mutta sen pääsi noutamaan vasta 8.00 jälkeen. Saimme pakattua kaikki mukaan lähtevät tavarat noin 8.30 mennessä ja pääsimme Roosan kanssa vihdoin lähtemään. Ajoimme Tampereen kautta, josta kyytiin lähti vielä kolme YADilaista (festarivastaava Ville sekä Tommi ja Visa). Olimme Festarialueella tuntia ennen kuin portit avattiin. Festarivastaava Ville soitti Kivenlahden yhteyshenkilölle, että olemme paikalla ja tiedusteli mihin voimme pystyttää kojun. Meille vastattiin tylysti, että meidän olisi pitänyt olla paikalla jo viimeistään 12.00, mutta siitä meille ei informoitu aikaisemmin. Jälleen siis tuli yksi muuttuja. Lipunmyyntipisteeltä saimme henkilökuntarannekkeet ja meitä ohjeistettiin pystyttämään koju piknikalueelle SPR-kojun vireen. Hetkenpäästä turvallisuusvastaava tuli tarkistamaan, että kaikki on kunnossa ja nyt vain jäimme odottamaan festarikävijöitä. Myöhemmin porukkaan liittyi myös Jenni, joka tuli paikalle töistä päästyään.

Ensimmäinen päivä sujui melko rauhallisesti ja meidän pisteellä oli ajoittain melko hiljaista. Huumetestien suosituin aihe oli kohtuukäyttö ja perjantain mieleenpainuvin keskustelu oli, kun asiakas kertoi käyttäneensä huumeita jo yli kymmenen vuotta ja suhtautui niihin hyvin neutraalisti ja piti niitä vaarattomina. Keskustelu oli kuitenkin molemmin puolin asiallista ja oli mielenkiintoista kuunnella hänen näkemyksiään huumeista omien kokemusten pohjalta. Kävijöitä riitti perjantain aikana 22. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi mukava fiilis, vaikka olisin toivonut hieman enemmän keskustelua pisteellä kävijöiden kanssa, sillä monia tuntui kiinnostavan ilmaiset tarrat enemmän kuin keskustelu.

Toisena festaripäivänä heräsimme aamulla noin 9.45 ja oli hyvin aikaa ennen kuin meidän piti olla festarialueella. Portit avautuivat 14.00 ja olimme paikalla noin 10 minuuttia ennen sitä.

Toinen päivä sujui edellistä paremmin, sää suosi festarikansaa ja kävijöitä YADin pisteelle kertyi lauantain aikana 59.

Päivän aikana pisteellä kävi yksi minulle jo aiemmin tuttu kaveri, joka oli erittäin kiinnostunut kuulemaan huumeista ja maailmankaupasta. Keskustelu venyi melko pitkäksi ja pohtiessamme, kuka kärsii kansainvälisessä huumekaupassa eniten, hän kertoi kuuluvansa Amnestyyn ja halusi kertoa minulle siitä. Tällaista avointa molemminpuolista vuorovaikutusta olisin toivonut jo edellisenä päivänä. Lauantain kävijöistä kuitenkin parhaiten mieleen jäi mies, joka kertoi olevansa ensimmäistä kertaa selvin päin festareilla.

Oman päivän kruunasi kaksi suosikkibändiä Uriah Heep ja Haloo Helsinki!, jotka ehdin molemmat näkemään ja pääsin backstagella yhteiskuvaan Haloon kanssa. Paras festarikokemus, mitä minulla on tähän mennessä ollut.

Tästä on hyvä jatkaa seuraaville festareille. R.O.C.K.!!!!! 🙂

Matti M.

YADin harjoittelija.

Kuva


Jurassic Rock 2013

Ensimmäistä kertaa festareilla, kyllä se oli mahtava reissu. En itse mennyt nauttimaan bändeistä, vaan ihmistä, siitä että saadaan tehdä jotain hyvää. Aika hankalaahan se oli alkuun jutella tuntemattomille ihmisille, mutta siitä selvittiin. Teltalla kanssani oli kavereita, tuttuja ja vähän uusia naamojakin, kaikkien kanssa viihdyin.

 

Infopiste ja vaparit kasassa!

Infopiste ja vaparit kasassa!

Ensimmäinen päivä oli alkuun jokseen kurjahko, mutta ei annettu sen masentaa. jotain putkia oli unohtunut matkasta, mutta meillä oli onneksi matkassa jesaria ja fiksuja ihmisiä. saatiin teltta pystyyn, vaikka hieman huterasti, odotin kovasti milloin teltta kaatuisi. muttei se koskaan kaatunut.

 

Toisena päivänä satoi kauheasti, oli aika kurjaa vaikka toisaalta hauskaakin (ihminen on eläin, pitää sopeutua säähän) olla siellä kun tuntui että vesisade ei lopu koskaan. Onneksi oli matkassa YADin ihanat kirkkaan keltaiset sadetakit, tosin nekin oli kurassa kun osa lähti Stam1naa katsomaan. päivä sujui hyvin, ja oli ihan kivaakin, kun ajatteli positiivisesti.

 

Tutut värit

Tutut värit

Kolmas päivä, aurinko oli ollut ikävä, se helli meitä ihanasti, oli lämmintä ja hauskaa. ihmisiä oli huomattavasti enemmän kun aijempina päivinä. Sunnuntai oli se päivä jolloin tein eniten huumetestejä ihmisille, olin positiivisesti yllättynyt kun sain joitakin pidempiäkin vastauksia, ajatuksia ja mielipiteitä.

 

Lopputulos tästä, minun ihka ensimmäisistä festareista, Hyvin väsynyt Tiuku ja iloinen mieli, kauheasti tuttuja nähty ja tutustuttu pariin ihmiseen paremminkin.

 

– Tiuku


Qstock 2013

Qstock alkoi meidän Yadilaisten osalta aika sekavasti, sillä rannekkeissa oli sattunut jonkinmoinen väärinkäsitys. Loppujen lopuksi kaikki kyllä saivat staffirannekkeet ja puolet porukasta lisäksi myös kangasrannekkeet. Vasempaan käteen. Ja kyllä siinä kestikin. Majapaikka oli suhteellisen jees, siellä oli jopa kiipeilyseinä, mutta ötököitä kömpi esiin mitä ihmeellisimmistä paikoista.

 Image

Joo ei pygenny menee ylös asti.

Infopiste oli viime vuoden tavoin vähän syrjässä, joten pisteelle ei hirveämmin ollut tunkua, vaikka porukkaa kävikin tasaiseen tahtiin. Twister oli ahkerassa käytössä, ja jonkkapalloja tuli aika moni kokeilemaan. Huumetestien tekeminen oli hieman haastavaa päälavan ollessa suoraan pisteen takana, mutta kyllä siellä selvittiin. Porukka oli normaalia festarijengiä, kannabis ja/tai alkoholi olivat pääosassa useimmissa keskusteluissa ja tuskin ketään yllätti ne muutamat jotka tulivat kysymään, mitä huumeita meiltä saa.

 

Hyviä keikkoja oli ohjelma väärällään ja mm. PMMP, Disco Ensemble, Within Temptation ja WÖYH! antoivat hyvää vastapainoa infopistetyölle ja tilaisuuksia riehumiseen. Erityisesti mieleen jäi Antti Tuiskun sekoitus äärimmäistä diivaa ja Lapin maalaispoikaa, varsinkin kun hän erään välispiikin aikana kysyi, onko yleisössä miehiä, jolloin tiimimme ainoa miespuolinen henkilö (arvatkaa kaksi kertaa oliko kyseessä Olli) päätti nostaa käden ylös ja kiljua niin kovaa kuin kurkusta lähtee. Olimme sen verran edessä että tietenkin Antti katsoi suoraan meihin päin ja parin sekunnin jäätymisen aikana kasvoille tullut epäuskoinen ilme oli näkemisen arvoinen. Siinä on herroilla kertomista lapsenlapsillekin.

 

Mielenkiintoista oli myös seurata muutamaa melkein viimeistä päivää parin tiimiläisen tavaroidenluopumishaasteesta, propsit Vaulalle ja Eeditille!

 

Ilma oli (aivan liian) kuuma ja aurinkoinen, lukuun ottamatta viimeisen illan/yön ukkosmyrskyä, joka yllättäen jakoi mielipiteet infopisteläisten kesken. Ilmeisesti kaikki eivät tykkää ukkosesta, hmm. Kaikki YAD:n messissä joskus Qstockiin eksyneet varmaan tietävät että lähtiessä pitää huudella auton ikkunasta hävyttömyyksiä.

 

Univajetta sai hieman vähennettyä pitkän automatkan aikana ja kotiin päästessä oli ihan poikki, mutta kivaa oli taas, kiitos YAD ja kiitos porukka, taas kerran.

 Image

Hellanlettas ku oikee tällanen söpö tiimipotrettiki saatiin otettua!

 

 

HÄVYTTÖMYYKSIÄ!”

 

– Meri


Puntala-rock 2013

Puntalarock! Pelkkä festarin nimikin kolahtaa hyvin tälläisen pikkupunkkarin koppaan. Vaikka itselläni olikin jo kolmas vuosi vapaaehtoisena infopisteilijänä puntalassa, fiilikset eivät ole lopahtaneet vaan päinvastoin.  Omasta mielestäni pienemmät festarit on muutenkin tunnelmallisempia. Lempäälässä on hyvä olla, punkki soi ja ihmiset on mukavia. Nii, ja siellähä pääsee tarvittaessa uimaanki!

puntalayleiskuva

Yleiskuvaa puntalasta!

Kuten aina YAD:n kanssa meillä oli tänäkin vuonna hyvä porukka. Essin kanssa lähettiin Jyväskylästä ajelemaan ja festaria lähestyttäessä otettiin lopunkin porukasta kyytiin. Puntalaan saapuessa infopiste nousi helposti pystyyn ja oltiin valmiina hyviin keskusteluihin. Ja kuten voi festarin kohdeyleisöstä päätellä niin mielipiteitä kyllä löytyikin. Punkkarit on hyviä tyyppejä ja hyviä keskusteluja saatiin aikaan. Etenkin kannabis puhutti paljon. Ja aina Jonkin verran ihmisiä ihmetyttää meidän päihteettömyys festareilla, vaikka loppujen lopuksi streittaushan on punk!

Itselleni parhaiten mieleen jäänyt keskustelu oli sellainen joka käytiin englanniksi. Oli hauskaa sopertaa järjestöstä ja sen aatteista englanniksi sitä äidinkielenään puhuvalle henkilölle. Järjestön nimi osuu aika vahvana englantilaisen silmään, Youth AGAINST Drugs. Siinä sitten selittelin että ei me olla käyttäjiä vastaan eikä haluta tuomita ketään. Halutaan kyseenalaistaa käyttö, halutaan fiksua keskustelua ja halutaan jakaa tietoa!  Musta ainakin jäi tuntumaan että sain nämä hyvin kerrottua ja että keskustelu meni hyvin, siitä tunteestä seuraa yleensä hyvä mieli. Melko usein tuntuu että monilla käsitys järjestöstä on melko virheellinen, sitä suuremmalla syyllä onkin mukava päästä näitä ennakkoluuloja rikkomaan.

Oli myös huippua huomata että paikalla näkyi yadilaisten lisäksi muitakin tuttuja kasvoja edellisvuosilta joitten kanssa jutskailtiin paljon ja tutustuttiin lisää. Käytiin muunmuassa koko huumetesti lärpäki lävitse ja juttua riitti vielä senkin jälkeen.  Muitakin huikeita persoonia päästiin tapaamaan ja kiitos tästä heille. Yöpyminen tapahtui tälläkertaa YADilaisten kotona kissojen keskuudessa. Aamulla duunii ja illalla pörröeliöiden luo. Iso kiitos majoittajille! Mokkapalat oli hyviä.

Vaikka bändejä ei tullukkaan tälläkertaa hirmupaljoa katottua niin reissu oli kyllä täyden kympin arvonen. Lämpimät kelit ja meidän oma porukka mahdollisti sen.  Matskua jaettiin paljon ja huumetestejä tehtiin. Fiilikset on huipussa ja se on varmaa että mä olen ensivuonnakin Puntalassa. Kiitos ja kumarrus kaikelle.

puntalaminä

Allekirjoittanut pätevän näköisenä.

– Taneli