Lutakko Liekeissä
Jurassic Rock
YADilaiset WÖYH! – bändin keikalla!
Jurassic oli todella uudenlainen kokemus. Olen vain kerran aiemmin käynyt muulla kuin konemusiikkia tarjoilevalla festivaalilla (RMJ 2007). Jurassic Rock oli nimensä mukaisesti huomattavasti enemmän rokkiin suuntautunut tapahtuma. Yleisö oli kuitenkin, erilaisen lisäksi, huomattavasti vähemmän homogeeninen. Tämä oli myös ainoa infokeikka minulle koko kesänä. Muuten olen ollut 3 ensiapukeikalla (DW) tämän kesän aikana. Vaihtelu virkistää. Infolla on mielestäni kevyempää kuin ensiavussa.
Kohdalleni sattui erityisen paljon ihmisiä, joiden päihdekokemukset olivat vain alkoholin ympäriltä. Tuttuun tapaan myös kannabis nosti päätään. Myssy-kamppis herätti hieman keskustelua. Ensimmäinen reaktio siihen oli oletus, että olemme täysin vastaan. Laillistamisen kannattajatkin kuitenkin ottivat kantamme melko positiivisesti kun sen selvensi.
YADilaiset Jurassic Rockissa!
Parasta festareilla on hyvä porukka ja mieleiset artistit. Muuta ei oikeastaan pään sekoittamiseen tarvitakaan. Vielä kun ihmiset ymmärtäisivät tällaisten asioiden päälle.
Melkein koko infoporukka oli minulle uusia ihmisiä. Kahdeksan hengen tiimistä vain 1 oli ennestään tuttu. Kuitenkin tutun YADilaiseen tapaan, jokainen oli omalla tavallaan mahtava persoona. Reissusta tuli siis palattua monta uutta tuttua rikkaampana.
YADilaiset infopisteellä!
Täysin selviä asiakkaita ei tullut montaa vastaan. Omasta kaveripiiristä paikalla oli yllättäen kolmikko, joiden en olisi odottanut olevan kyseisillä festareilla. Olivat road tripillä (paras mahdollinen trippi) päätyneet myös Mikkeliin. Koko poppoo oli selvänä, ei pelkästään kuski.
Kiitos jälleen YAD ja erityisesti Jurassic Rockin infotiimi!
Teemu
Porispere!
Yhteiskuvaa Sex Pistolsin Glen Matlockin kanssa!
Kun minulta kysyttiin lähtisinkö Poriin rokkaamaan, vastasin välittömästi myöntävästi. Kaikki reissut YAD:n kanssa ovat olleet huikeita ja minulla sattui olemaan vapaa viikonloppu joten mielessäni ei käynyt kuinka järkevää on lähteä toiselle puolelle Suomea festareille. Minun osalta reissu kesti viisi yötä (toiset selvisivät kolmella) ja voin kertoa että nyt kotiin päästyäni olen täysin poikki mutta tyytyväinen.
Perjantaina alkupäivä oli hyvin pitkälti vesisadetta eikä infopisteellä käynyt kovinkaan paljon ihmisiä vaan festarikansa vietti aikaa sateensuojassa. Jurotimme siis koko seitsämän hengen porukka huput päässä teltassa aurinkoa odotellen. Iltaa kohti sade loppui ja ihmiset alkoivat kömpiä luolistaan myös meidän pisteelle eksyen. Innostuttiin sirkustelemaan lähes koko porukalla ja saatiin myös muu festarikansa kokeilemaan härveleitä. Ylpeänä voin kertoa että sain ensimmäistä kertaa diabolon pyörimään erään vanhan sirkuskoululaisen ja parin pikkuäijän neuvoilla!
Lauantaina ihmisiä kävi enemmän (tietysti varsinkin silloin kun olimme Titan kanssa kahdestaan pisteellä muiden riehuessa Stam1nan keikalla) ja ainakin itse sain aikaan paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Porisperessä pisteellä kävi lähinnä porukkaa joilla ei ollut oikein mitään mielipiteitä huumeista, toisaalta kaipaamiani haastavia keskusteluita syntyi vähemmän mutta toisaalta tällaisten ihmisten mielipiteisiin on ehkä helpompi vaikuttaa. Mikään keskustelu ei jäänyt minua vaivaamaan vaikka muutama uhmakas kettuilijakin pisteellä vieraili. Uskon että kaikki negatiivisilla fiiliksillä lähteneet (luultavasti seuraavaan aamuun mennessä koko keskustelun unohtaneet) keskustelijat olisivat muutamaa olutta aiemmin saaneet paljonkin uusia ajatuksia päähänsä ja tajunneet YAD:n olevan ihan cool juttu. 🙂
Vauhdikasta Lautasten pyörittelyä!
Ensimmäistä kertaa festareilla YAD:n kanssa olin vuonna 2007 ja joka vuosi sen jälkeen olen ainakin yhdet festarit käynyt infopisteilemässä. Joka festareiden myötä homma muuttuu mielekkäämmäksi ja siitä saa itse enemmän irti. Hienointa tässä työssä on kun saa oikeasti hyvän keskustelun aikaan ja ihmiset miettimään asioita tosissaan. Bonuksena saa uusia ystäviä, näkee huippu bändejä ja hyvää festari meininkiä. Vaikka kanssaihmiset usein kummastelevatkin festareilla selvinpäin oloamme, voin kertoa että tunnelma on joka reissulla ollut loistokas eikä kertaakaan ole ollut aamulla huono olo tai morkkis (ellei sitte liiasta suklaan syömisestä)!
Nähdään ensi kesänä!
– Siiri
Pipefestin meininkejä!
Pipefestiin, Himokselle lähdettiin kolmen ihmisen voimin liikkeelle, mikä toi lisäjännitystä reissuun. Matka Tampereelta Jyväskylään menikin lepäillessä, kun olin edellispäivänä tullut pääsykoe reissusta Kaustisista. YAD:n vapaaehtoiset Vaula, Eetu ja Titta liikenteessä. Paikan päällä ei oikein tiedon kulku ollut onnistuneimmasta päästä. Piste saatiin pystytettyä kuitenkin ja festarit käynnisty erittäin rauhallisissa tunnelmissa.
Vaparit pääsivät yhteiskuvaan Tommy Lindgrenin kanssa!
Porukkaa ei kovin paljon pisteellä käynyt aluksi, mutta illan mittaan alkoikin ihmisiä valumaan. Ensimmäiset kaksi poikaa jäi kyl ehdottomasti mieleen, asiallisia sekä fiksuja nuoria. Mikä on myös aika hienoa, että he myöhemmin alueella vastaan tullessa moikkailivat meitä. 
Tämä päivä osoitti sen, että kolmistaankin homma toimii! (:
Toisen päivän evästykset NAM!
Toisena päivänä mukaan tuli myös Tuomas ja Iida, joista oli iso apu kuitenkin. Itsellä oli festareiden aikana erittäin hyvä fiilis, vaikka kolmas päivä jäikin meillä väsymyksen takia väliin. Bändeistä ehdottomasti Aste, Cheek sekä Mikael Gabriel (kenenkä kanssa allekirjottaneella oli ”treffit” ;D) jäi syvälle sydämeen. Näitä muistellessa. Uusia tuttavuuksia sainkin muutaman, kun en Vaulaa, Iidaa sekä Tuomasta ollut ennen nähnyt, mutta kemiat ja ryhmähenki toimi tässä porukassa. Itse sain myös nähdä muutamia ystäviä pitkästä aikaa! Koko reissusta loppupeleissä jäi iso hymy huulille, taas kerran näytettiin, miten ainakin me osataan nauttia päihteettömästi festareista (:
-Titta
Qstock, Oulu.
Qstock 2012
Qstock vietettiin lämpimässä Oulussa 27.7.-28.7.2012. Koska Oulu ei ole aivan Jyväskylässä, reissumme kesti torstaista sunnuntaihin. Torstaina ajelimme Ouluun, jossa muun muassa eksyimme ja haimme avaimen majoitukseemme ja istuimme Citymarketin pihassa kirjoittamassa ostoslistaa. Illalla söimme hyvin ja pääsimme saunaan. Ilta vietettiin keskustelemalla Suomen murteista. ”Kehtaisitko avata ikkunan/oven?” ”En ehkä, se on aika noloa..” ”No kävele sitten pahki.” Sunnuntaina sain palautettua kaikki takaisin koteihinsa ja autokin tuli tankattua neljän naisen, yhden ohjekirjan, neljän puhelun ja yhden tekstiviestin avulla.
Perjantaina saimme loputkin vapaaehtoiset paikalle ja naisvoimin pääsimme aloittamaan infoilun. Vaikka paikalla oli vain seitsemän vaparia, kaikki saivat katsoa omat lemppari-bändinsä ja pitää taukojakin. Aina on aikaa hypätä vaikka benjihyppy! Allekirjoittaneen päivässä ja kenties koko viikonlopussa parasta oli ihanan Sonata Arctican keikka! Mahtavuutta, kuinka yksi keikka voi antaa niin paljon energiaa ja hyvää mieltä, jolla jaksaa taas!
Huumetestejä tehtiin, tatskoja tehtiin (villapaidan hihan avulla..) ja ihan random -keskustelujakin käytiin. Kävipä kerran niinkin, että yksi innokas kaveri olisi halunnut lisää kortsuja, mutta koska oli tehnyt huumetestin jo, hän päätyi tekemään sen minulle! Oli jännää ja virkistävää laittaa pakka sekaisin ja olla itse miettimässä näitä asioita. Tämä asiakas sanoi, että eipä ole tullutkaan ajatelleeksi asiaa tältä kannalta. Kysymys oli siitä, kun mielestäni nykyään juodaan mistä syystä vaan: jos kaikki on perseestä, juodaan suruun ja jos juhlitaan jotain, juodaan taas. Niinhän se kai on.
Olen itse liittynyt YAD:iin noin vuonna 1999 ja vuonna 2006 käynyt infopistekoulutuksen, joka antaa mahdollisuuden lähteä festareille tekemään infopistetyötä. Siitä lähtien olen joka kesä kiertänyt useita festareita YAD:n mukana. Tämä vain kuuluu kesään! En osaisi enää lähteä asiakkaaksi festareille, koska infopisteellä olemisesta saa niin paljon. Aina on kavereita, kukaan ei häviä väentungokseen, aina on tekemistä, mutta tarvittaessa saa myös omaa rauhaa. Koska kaikki vapaaehtoiset ovat selvinpäin, ei tarvitse pelätä kenenkään puolesta ja potea myötähäpeää heidän sekoilujensa takia. Tässä porukassa tuntee kuuluvansa joukkoon.
YAD:laiset Qstockissa.
Vaikka kierrän jo seitsemättä (!) kesää festareita, melkeinpä joka reissulla tapaan vielä uusia vapaaehtoisia. Sehän on oikeastaan vain positiivinen asia, koska se tarkoittaa sitä, että joka vuosi uusia YADilaisia liittyy joukkoomme. Toisaalta taas samat naamat tapaa monellakin kesän festarilla, mutta koska ovat niin mahtavia tyyppejä, sekin on parhautta! Kaksi huikean mahtavaa ihmistä olen saanut elämääni kesällä 2007. RMJ, sitä en unohda ikinä. YAD ja Antti Tuisku meidät yhdisti, ystävyys jäi olemaan. A ja T! ❤
Nämä reissut on niin parhautta, että elämäntavaksi voisi tätä jo kutsua. Arvostan ihan älyttömästi näitä tyyppejä, jotka haluavat käyttää omaa vapaa-aikaansa tähän vapaaehtoistyöhön ja näyttää, että selvinpäinkin voi olla ihan järjettömän hauskaa, eikä silti jää mistään paitsi! Uskoisin, että meillä oli jopa paljon hauskempaa kuin monella, jotka viettivät festarinsa humalassa!
Hävyttömyyksiä!
Qstock- vastaava Kirsi, Jyväskylä.
yad infopisteillä 