NUMMIROCK 2019 (19.-22.6.)

AANUMMI

 

Juhannus ja Nummirock alkavat olla itselleni jo muodostumassa traditioksi – tänä vuonna YADin matkassa mentiin allekirjoittaneen puolesta jo neljättä kertaa peräkkäin tanssimaan raskaammat juhannustanssit. Ehdin jo aluksi pelätä, että pitää keksiä jotakin muuta tekemistä juhannukselle kunnes joku perui ja tuli viestiä festarivastaava Saanalta, että lähdenkö messiin. Eipä tarvinnut kysyä kahdesti.
Meitä lähti mukaan matkaan myös kuskimme Juno jo toista kertaa, itselleni uusina kasvoina kakkoskuskimme Touko sekä Enna ja Nummi-untuvikko, juniorimme Milja.

Reissu starttasi poikkeuksellisesti aiempiin vuosiin verrattuna Tampereen toimistolta, josta lähdettiin keskiviikkoaamuna niin täydellä pakulla että tuntui kun olisi lähteny kolmeksi vuodeksi johonkin keskelle ei-mitään. 😀
(Silti unohtui asioita toimistolle.)
Haettiin vielä Lidlistä nopeasti kaikille ensiksi virvoitusjuomia, koska yllättävää kyllä oli hyvin hyvin lämmin sää ja autossakin melko kuuma ja tiivis tunnelma. Matka meni leppoisasti turisten niitä näitä.

LIMUG

Perillä Kauhajoella majoituttiin, käytiin läpi nimikierros ja käytännön asiat, mentiin kauppareissulle ja alettiin väkertää ruokaa. Syötyämme lähdettiin alueelle hakemaan rannekkeet, sekä kasaamaan teltta. Ja voi sitä tunnetta, kun näki tämän kyltin taas ❤ Kaikki ne tutut maisemat saivat melkein itkun partaalle.NUMSKA

AMOI

 

Kokosimme teltan ja päädyimme yhteistuumin lähtemään melko pian jo alueelta takaisin majoitukseen, Nummi alkaisi kunnolla kuitenkin vasta seuraavana päivänä. Ennen alueelta lähtöä kävimme kaikki jo tutuiksi tulleen Horror Shopin kojulla ostamassa pinssejä ja muuta mukavaa. Heidän huumorintajunsa iskee ainakin itseeni kuin veitsi kuumaan voihin. Ostin kyseisiä pinssejä viime vuonnakin, mutta hukkasin Vargin sekä Päivin. Nyt pitää vaalia näitä aarteita paremmin.

BINS

Ajettiin takaisin Kauhajoen keskustaan. Osa meni nukkumaan melko pian ja osa käväisi saunassa. Ollessamme kasaamassa telttaa alueella oli majoitukseen ilmestynyt mystinen lappu, että saisimme varhain aamulla vieraan pariksi tunniksi tiloihimme. o_O Mietiskelimme että millä asialla kyseinen henkilö tulee; jos olisi joku mahdollisesti meluisa huoltoasia kyseessä, niin saisimmekohan sen suhteen nukkua rauhassa vai miten kävisi. (Kyllä saimme, onneksi, huoltoasiakin paljastui tietokonetöiksi.)

Torstaina herättiin, tehtiin syömistä, kasattiin itsemme ja eväät autoon, ajoimme alueelle ja laitoimme hommat käyntiin ihmeellisen aurinkoisessa säässä, joka on Nummirockille erittäin epätavallinen asia. Oli taas kuin olisi ollut vuoden poissa kotoa, ja heti lämmitti mieltä tulla paikalle. Menomatkalla alueelle kuuntelimme mm. Muumimusiikkia virittäytyäksemme Nummifiiliksiin.
Pisteellä käväisi porukkaa heti ekana päivänä tosi hyvin, mutta suosikki kaikista kävijöistä oli ehdottomasti tämä Möykky-niminen herrasoletettu, joka vain juoksi jalkoihimme kerjäämään rapsutuksia. Omistajan huhuilusta huolimatta ei meinannut Möykky millään lähteä hyväksi havaitsemaltaan paikalta meidän pisteellämme. Ollaanhan me nyt aika ihania hei, parasta festariseuraa saat meistä 😉 Kaveri sulatti kyllä meidän sydämet kovasti.MOYKKY

Torstain yhtyeistä tuli minun käytyä katsomassa vain Huora, joka veti hyvän keikan. Olen monesti kuullut heidän esiintymisensä, mutten mennyt liiemmin katsomaan. Nyt kannatti kyllä! Heitä on tullut luukutettua ennen ja etenkin jälkeen Nummen tosi paljon.

HUARA

Pisteellä tuli käymään niin uusia, kuin vanhoja tuttuja, joista yksi suosikkini on tämä huskyhattu-häiskä – joka tulee lähinnä siksi, että meiltä saa aina varmasti tikkareita. Ja fantsuja tarroja. Lisäksi me ollaan muutenkin ”6/5”.ARTOBOI

Ja koska Nummirock on rakkauden juhla ja festivaali, niin tottakai vähintään puolet meidän jengistä saa aina kosintoja sekä muuta vastaavaa. Aina jostakusta tulee jonkun pisteellä kävijän elämän rakkaus, vaimo/sulhanen tmv, ja kuulee miten tulevaisuutta maalaillaan siinä vesitatuoinnin teon lomassa. Itseäni kysyttiin mm. Lappiin huuhtomaan kultaa, jätin tällä kertaa väliin kuitenkin. Festaritatuointeja haettiin paljon; mieleen jäi neljän hengen poikaporukka joista kaikille piti pätkiä ”Tupu/Hupu/Lupu/Subu”-tatska osiin ja laittaa yksittäiset nimet kunkin oikean kulmakarvan/silmän yläpuolelle. Sekä eräs silinteripäinen poika, jonka kanssa juteltiin paljon siitä miten rauhallinen ja lämminhenkinen festivaali Nummirock on, miten tulee aina tunne että se on kuin yksi suuri perhe. Hänelle tämä oli jo kymmenes Nummi putkeen.  Illan viimeisimmät esiintyjät jätin itse väliin kun olimme pistäneet pisteen kiinni, ja majoituksessa hyvin ripeästi unten maille.

Perjantaina taas aamuhommat, ruokaa, pakkaus ja alueelle, jossa oli tänään perinteisesti synkeä päivä bläkkis-teemalla. Pääesiintyjänä perjantaina olivat kotimainen Vorna sekä teiniaikojeni suosikki, Cradle of Filth jota päätin piipahtaa katsomaan muutaman kappaleen verran nostalgian vuoksi. Oli taas mukavan lämmin päivä ja vieressä kimmeltävä järvi houkutti kovasti. Oli myös vapauttavaa kävellä kerrankin pitkin Nummen aluetta ilman kenkiä! Pisteellä kävi jengiä, josta mieleenpainuvin taisi olla henkilö joka päätti tehdä minusta festarivaimonsa. Hänen kanssaan kommunikoiminen ja oleminen kyllä kasvatti itsessäni monenlaista tunnetta laidasta laitaan, mutta oli myös opettavainen kokemus siinä mielessä miten jatkossa vastaavanlaisten kanssa toimia. Kävin kastautumassa Saanan kanssa, kun meitä pyydettiin sinnikkäästi uimaan. Se oli hauska kokemus, ja meidän kanssa uimassa olleet huutelivatkin pisteen ohi mennessään ”Moi uimakaverit!”. Itse en osaa uida, joten minua uitettiin ja opetettiin uimaan. Nauramiseksi se uiminen enimmäkseen meni, mutta onneksi tuli kannustusta. 😀 aÄRR

 

Monelle meistä sateli myös kehuja sekä kiitosta työstä jota teemme, ja toivottiin monille festareille joissa YAD ei ole kai aiemmin ollutkaan. Oli usea syvällinen keskustelu, vaikken itse nin tällä kertaa tehnyt huumetestejä vaan keskityin epäonnenpyörän kanssa säheltämiseen. Iso osa porukkaa halusi myös keskustella asioista syvällisemminkin, mikä oli ihan jees, ettei tultu vain nopean vastauksen kanssa pyörittämään ja hakemaan äkkiä palkinto.

Perjantain parhaimpiin asioihin kuuluikin Saanan kanssa herra Spektaakkelin, Spekkelin, Spellgothin eli tuttavallisemmin ex-Turmion Kätilö-solistin Tuomas Rytkösen tapaaminen. Ja halaus! JA YHTEISKUVA!! aSpegg.jpg

Tuli sitä Filthiä käväistyä katsomassa. Aika kultaa muistot, sanotaanko näin, ja lähdin jo ennen keikan loppupuolta autolle hieman pettyneenä, ”Nymphetaminen” soidessa kävellessäni. Olin kuitenkin saanut juhannustanssinikin jo tanssia, mikä sekin oli ihan hauskaa.

Lauantaina alkoi sitten jo iskeä vähän surku puseroon, koska viimeistä päivää vietiin. Saimme myös sen perinteisen Nummi-sateen, ja sään viilenemisen viimeiselle päivälle. Piti sit ostaa vihdoin se Nummirock-huppari, kun iski vilu. Koitettiin silti vielä jaksaa, mutta kai meillä alla olevista kuvista päätellen alkoi olla jo joku raittiin ilman myrkytys käynnissä… aHAHA

AA

AAKUOLIN.jpg

Piipahdin myös Nummirockin olympialaisissa osallistumassa osana erästä porukkaa, johon hetkellisesti tarvittiin kolmas osallistuja. Oli mm. kottikärryissä istuskelemista sekä sokkona piti etsiä laukusta 7 erilaista esinettä vain näppituntuman avulla.

aPUVA

Pistimme pistettä kiinni noin Ruoskan aloitellessa keikkaa, koska sen jälkeen esiintyneet nimet alkoivat olla sen verta vetovoimaisia ettei pisteelle varmaan olisi enää ketään tullut.. tosin muutama poika harmitteli, että olimme jo ehtineet laittaa lapun luukulle koska olisivat tulleet vielä jutulle. Onneksi oli kassissa muutama hätävara-tikkari jotka annoin pojille tarrojen ja kondomin kera. Poikien ilo ja riemu olivat ylimmillään ja sain tiukan ryhmähalauksen. Piipahdin Mokoman lopetettua leirinnässä katsomassa, näkyykö tuttuja enää, ei näkynyt mutta hupaisia asioita ja nimiä kyllä paljon. Kävin mm. yhden leirinnän pöydällä tanssimassa varovaisesti, ja sain ehtoollisen – tosin ehtoollisviinin jätin väliin ja otin vain ehtoollisleipänä toimineen piparkakun. Viinin sijasta sain kuitenkin avaamattoman lähdevesipullon, joka tuli tarpeeseen. ❤ Hain vielä päärynäjäätelön kojusta ja fiilistelin viimeisen päivän tunnelmaa. Asuntoautoissa soi lastenlauluja sekä örinäheviä, ihmiset grillasivat ja lauloivat, joku otti ilta-aurinkoakin alasti nyt kun sade oli lakannut ja sää vähän selkiintynyt. Olo oli lämmin sisäisesti ja ulkoisesti.

AAEh.jpg

Pikkuhiljaa palasin taas festarialueelle, ja kävin telttalavalla katsomassa Suamenlejjonan – poijjaat kun on tulleet tutuiksi ja ennen keikkaa he kävivät niin ikään myös pisteellä halaamassa ja vaihtamassa kuulumiset. Laitoin heille myös sävyttävää huulirasvaa. Keikalla oli sen verran meininki katossa että en ihan loppuun asti ollut yleisössä – keikalla jaettiin jääkiekkomailoja Suomen MM-kullan johdosta, ja niistä tuli saatua biisien aikana muutama kerta hieman kipeästi takaraivoon. Radio Rock-stagella ja sen edustalla oli harras tunnelma: Swallow the Sun oli pian aloittamassa. Hain sitä ennen elämäni hirveimmän makuisen kahvin ja menin mellakka-aitaa vasten nojailemaan. Auringonsäteet lämmittivät poskia ja musiikin alkaessa herkistyin kovasti, vaikkei STS ollut aikaisemmin kuin nimellisesti tuttu minulle. Katsoin keikasta puolet, ja seikkailin vielä hetken aikaa alueella. Illan pääesiintyjänä oli Children of Bodom, sekin teiniaikojen suuria suosikkeja. Ennen keikkaa tuli vielä nopeasti nähtyä muutama tuttu ja mentyä hetkeksi mellakka-aidan lähelle. Keikka lähti ”Are you dead yet”-kappaleella ja hetken hyvin typerästä mielijohteesta sitten PITTIIN PYÖRIMÄÄN! Osumaahan siellä tuli, mutta onneksi porukka auttaa heti ylös. Loppukeikka meni kaukana pitistä poissa, mutta letti heilui huolella etenkin ”Hate Crew Deathrollin” tahtiin ja oli siinä letkajenkkaakin sekä rivitanssia. Lopuksi tuli ilotulitus ja kävelin vähän huterin askelin takaisin autolle. Nummi oli taas ohi tältä vuodelta ja Post Nummi Depression hiipi niskaan enimmän onnenhuurun alta. Jonkinasteinen massahepuli iski meille kaikille majoituksessa ja kuva ehkä kertoo taas siitäkin:

 

aaaaphh.jpg

Sunnuntaina siivoaminen, ja lähtö kohti Tamperetta takaisin. Kuuntelimme musiikkia ja pysähdyimme nopeasti Parkanon kohdalla hakemassa jäätelöitä yms. Kamat toimistolla paikoilleen ja kohti omia koteja. Kotona tulikin sitten mentyä aika suoraan kylpyyn.

Kiitos mukana olleille ja kiitos YAD taas yhdestä kivasta festarireissusta, jonka mahdollistatte ❤  – Katja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s