Kivenlahti Rock 2015
Festarikesäni alkoi Kivenlahtirockissa Espoossa festarivastaavan hommissa. Näin ollen kävin jo torstaina lastaamassa auton Satun kanssa ja ostamassa lapsosille vähän evästä mukaan. Perjantaiaamuna sitten kukonlaulun aikaan alkoi eniten jännittämäni osio, nimittäin lähes neljän tunnin ajomatka minun ollessa ainut kortillinen. Mutta kuinka ollakaan matka sujui joutuisasti, enkä edes pelännyt tolkuttomasti. Toki matkalla päätti lasinen smoothiepulloni hajota kalenterini ym. tavaroideni päälle, mutta ajattelin heti, että jos tässä on tän reissun vastoinkäymiset, niin hyvin menee. (Ja meni 🙂 )
Teltta käytiin pystyttämässä alueelle, sitten suunnattiinkin kaupan kautta yadilaisesti eksoottiseen majapaikkaan, nimittäin hostelliin. Sakkia siellä oli kymmeniä, mutta eipä tainnut meidän lisäksemme suomea puhua edes henkilökunta. Ruoanlaitto onneksi onnistui ja uusi nerokas festarilisä, ruokatermokset takasivat hyvän mielen ja ruoan alueellakin. Lauantai-iltana oli poliisit vastassa ulkoovella, mutta meidän nähden ei onneksi häiriöitä mestoilla ollut. Festarialueella oli perjantaina surkean vähän porukkaa, siten myös meidän pisteellä oli varsin hiljaista. Lauantain avannut Robin sai kuitenkin alueen täyttymään nopeasti ja koko päivän väkeä oli paljon enempi. Silti pisteellä oli kohtuullisen vähän kävijöitä. Meitä oli vain 5 infopisteilijää ja yhden joutuessa poistumaan lauantaina alkuillasta meinasi välillä olla hankalaa ehtiä edes vessaan.
Mutta hyvin myö selvittiin 🙂
Hirveän syvällisiä ja huikeita keskusteluja ei itselläni ollut kenenkään kanssa, mutta nautin aina niistä, jotka tulevat ensin kettuilemaan ja hakemaan meidän kortteja ”väsäreiksi” luullen, ettemme tajua mistään mitään. Sitten kun niiden kanssa tovin juttelee, niin usein asenne YAD:ia kohtaan muuttuu aika tavalla. Me kun ei olla entisajan pelotteluvalistajia tahi streittariutta tuputtavia kukkahattutätejä, vaan halutaan herättää keskustelua ja avartaa ihmisten ajattelua sekä tarjota päihteettömiä vaihtoehtoja. Festareilla kun voi viihtyä selvinpäinkin 😀
Riikka
Vastaa